Ravattiin ensin raviskan sisäpuolella hiekkaympyrällä. Jo siinä huomasi että hepo viettää kohti tallia. Ravi oli ihan ok, laukassa halusi nostaa aina vasemman. Tällä kertaa hypittiin meidän verkkahypyt tukilla. Ensimmänen kerta piti mennä ravilla mutta Kari nosti laukan. Seuraavat pari kertaa maltto pysyä ravissa. Sitten mentiin laukalla. Vauhtia ois siinä voinut olla vähän enemmänkin. Meni ihan hyvin muttei pahemmin kyllä hypännyt. Enemmänkin astui esteistä yli eikä liikaa stressannut ilmavarasta. Ekoilla hypyillä itellä pääsi ohjat pitkiksi joka kerta.

 

Sitten taidettiin hypätä lisäksi rengasestettäkin. Kari ei liikoja hötkyillyt. Sen jälkeen käytiin vähän kastelemassa koipia vesilätäkössä. Ensin ravissa, sitten laukassa. Kyllä se hepo sinne meni muttei selvästi kovin mielellään kun yritti mennä kuivalla niin pitkään kun pystyi. Sitten kun mentiin raviskan toiselle reunalle hyppäämään kapeaa rengasestettä huomasin että ohjauksessa on vähän puutteita. Ekalla kerralla loikkasi esteen vierestä yli ja taisipa kerran mennä sivusta ohi ihan hyppäämättäkin. Sitäkin mentiin kumpaankin suuntaan ja minä ja Kari sen verran useammin että osuttiin joka kerta esteeseen. Sitten hypättiin ensin kapea rengaseste, lätäköstä läpi ja tukkieste. Ja sama takaisinpäin. Meni ihan ok, vaikka kuskilla olikin välillä vähän vähemmän tyylikkäitä hypyissä mukanaoloja.

 

Sitten taidettiin mennä takas tukkisivulle ja hypättiin renkaat, joissa väliä oli 14 metriä. Ekalla kerralla Kari taisi sulloa väliin 4 laukkaa. Muutaman kerran hypättiin sarja, tukki ja vielä perällä oleva rengaseste kumpaankin suuntaan. Meillä ei mennyt mitenkään kovin ihanasti ja ohjaus sarjalla tökki ja hepo luikahteli esteistä ohi. Onneksi ei tehnyt äkkiliikkeitä, joten ohituksissakin pysyin hyvin kyydissä. Itse olin edelleen vähän sillä mielellä että tekisin mieluummin jotain muuta kuin hyppäisin maastiksia enkä ollut kovin innoissani. Taisi välittyä myös vähän huolimattomana ratsastuksena. Lopputunnista hepoja oli jälkellä Risto ja Kari Madonan tiputettua kuskinsa. Karin kanssa saatiin tahkota 14 metrin väliä aika pitkään ennen kun kelpasi. Ensimmäinen ongelma oli korkeammasta esteestä ohimeno. Seuraava ongelma oli esteen päällä olleen kepin alaspotkaisu ja kolmas vähän vaihdellen väliin sopiva laukka. Lopulta kaikki tuli kuntoon ja mentiin se tyylikkäästi kolmella laukka-askeleella keppi ylhäällä pysyen kumpaankin suuntaan. Kai sillä siinä vaiheessa oli korkeuttakin jo noin metri. Luulin jo ettei hepo enää jaksa kun niin monesti sen tiputti mutta hienosti terästäytyi. Tajusi vissiin ettei siitä muuten pääse eroon. Kuskikin oli siinä vaiheessa jo aika hyydyksissä. Yllättävän hyvin meidän ponnistuspaikat kyllä osui siihen nähden ettei Kari vissiin hirveesti oo hypännyt.

 

Lopuksi vielä laukattiin raviskaa ympäri. Normaalisti olisin suht innoissani mutta tällä kertaa ajatuksena oli pikemminkin voi ei. Kun ruvettiin laukkaamaan tunne vaan vahvistui. Karilla oli kunnon ponilaukka. Risto meni lujempaa. Ja kun yritin raipata lisää vauhtia niin se vaihtoi ristilaukalle, jota en meinannut saada millään pois. Ei hyvä. Muutenkin hepo meni paljon mieluummin vasenta laukkaa myös esteillä. Kaksi kierrosta ensin vasempaan kierrokseen ja kierros oikeaan. Ekan kierroksen jälkeen Karillekin olisi riittänyt ja vietti aika vahvasti porttia kohti ja itellä vähän tasapaino horjui. Onneksi portilla oltiin hereillä ja hepo huidotiin takaisin radalle. Kolme pitkää kierrosta. Tuli jo Emppua ja Grandia ikävä. Tätä menoa olisi turha tutkailla.

 

Kun pääsin alas selästä tuntui etten ollut hengittänyt koko tunnin aikana. Olin kuulemma myös tosi punainen. Illalla tuli päänsärky, joten varmaan hapensaannissa oli jotain puutteita. Harvinainen tunti taas siltä kannalta että minä supersinkoilija olin porukan ainoa, joka pysyi koko tunnin kyydissä.

 

Ongelmia:

ohjautuvuus ei ollu täysi kymppi, esteistä mentiin ohikin

hepo ei oikeen jaksanu nostella kinttuja esteillä vaan kolisteli aika monesti

laukassa Kari meni aika hitaasti kun Ristokin meni lujempaa

 

Parannusta:

plussaa oli ettei tullu äkkinäisiä liikkeitä niin kuski pysy kyydissä