Sunnuntaina oli Saaran tallin kisat, jonne onneksi saatiin Aaltiksen pienellä poppoolla osallistua. Luokka 3, 80 cm ja mun kisaratsunani tietenkin Tellu. Estetalkoissa kävin jo lauantai-iltana, joten radasta oli hyvä käsitys ja tietkin oli pitkälle mietittyinä. Sunnuntaina tutustuttiin rataan jo kuudenkympin tutustumisen aikana niin ei sitten tarvinnut erikseen poukkoilla satulasta alas ja ylös. Aamulla hoksautui vielä perusradalle yksi vähän nopeampi tie, josta ajattelin olevan hyötyä uusinnan suhteen. Ratapiirustuksesta löytyy Annen tekemä versio alta.

 
Rata: 1. vaihe: esteet 1 - 7 ja 2. vaihe: esteet 8 - 12. Yleisö, ovi ja tuomarit olivat kymppiesteen vasemmalla puolella. Vihreä lähtölinja on ykkösvaiheen lähtölinja, siitä ei käytännössä voinut mennä ohi. Toinen vihreä linja on 1. ja 2. vaiheen maali sekä 2. vaiheen lähtölinja. Eli oikeassa kierroksessa ykköselle, vasen laukka sen jälkeen ja uralle seiskan vierestä, kakkoselle kaarsin ennen kymppiä ja nelosen takaa uralta, sitten oikea laukka ja päädystä linjalle (20,5 metriä), 5 laukkaa väliin, nelosen jälkeen kympin takaa vitoselle oikeassa laukassa, vitosen jälkeen vasen laukka ja päädystä kaarevalle linjalle (n. 24 metriä), väliin 6 laukkaa ja heti seiskan jälkeen alkoi toinen vaihe ja tiukka käännös ennen kymppiä vasemmalle, nelosen takaa uralta kasille, kasin jälkeen oikeassa laukassa päädyn kautta ysille, siitä seiskan sisäpuolelta hieman kaarevasti ja lopussa pieni vastalaukkakaarre kympille ja uraa pitkin (ilman usvatusta) toiseen päätyyn ja kaareva linja 6 laukalla taas sekä vikan esteen jälkeen kaarto vasemmalle ennen kymppiä, jotta (oikeasti vinossa ollut) maalilinja tulee nopeammin vastaan.
 
Itse rata oli siis kasattu maneesiin ja verkka oli pihalla. Yön jäljiltä ulkona oli märkää mutta kisojen aikana ei onneksi satanut. Kelinä oli erittäin pilvinen +13. Loikittiin hevosten kyytiin kuudenkympin loputtua. Palkintojenjaossa, radan nostossa ja rataan tutustumisessa meni kuitenkin niin pitkään että päätettiin käydä pyörähtämässä maaston puolella. Alkuun käyntiä ja pikkukolmio kaksi kertaa ympäri ravilla. Tellu oli vähän sen olonen että se olisi mieluummin lähtenyt lönköttelemään maastoon kuin halunnut kuunnella apujani tarkasti. Ajattelin että ympäristö ja edellä menevät kaverit varmaan vievät keskittymistä. Saaran kentällä jatkettiin sitten vielä hetki kävelyä, kunnes loputkin rataan tutustumassa olleet kisaajat hyppäsivät ratsaille ja luokka alkoi. Kolme ensimmäistä meni heti hommiin, ensimmäinen hyppäämään, toinen maneesiin kaveriksi ja kolmas maneesin ovelle odottamaan omaa vuoroaan.
 
Tellun kanssa ruvettiin sit ravailemaan kentällä. Aluksi hepo tuntui sielläkin vähän hankalalta. Apuihin reagoimista kivempaa oli vain yrittää juosta alta pois. Laukka meni paremmin. Ensin hypättiin okseri pelkällä etupuomilla (n. 60 cm) kahdesti, meni ihan ok mutta ehkä aavistuksen turhan lujaa. Sitten mentiin pysty ja okseri muutaman kerran, ehkä 6 hyppyä alkuun yhteensä ja vähän laukkaa. Sitten taas käveltiin vähän aikaa kun oma suoritusnumero oli kuitenkin vasta 13. Sitten hypittiin pystyä ja okseria vinosta (koska radallahan ysi ja kymppi tulee vähän vinosti) ja testailtiin kääntymistä laukassa. Muuten meni ihan ok mutta vauhtia oli välillä todellakin liikaa ja kertaalleen Tellu kolautti etusensa pystyyn, este pysyi kuitenkin ylhäällä. Esteiden jälkeen tuli myös paljon vääriä laukkoja. Johtaminen ei siis toiminut kunnolla. Mukavaa oli että sain hepon hyppäämään halutessani vähän kauempaa ja ponnistuspaikat osuivat muutenkin ok. Sitten taas mentiin rauhassa hetki ja päätin hypätä viimeisen hypyn vielä ennen kun mennään ovelle odottamaan. Kutsu ovelle tuli hieman arveltua aiemmin, joten viimeinen loikka meni vähän hätiköidyksi ja esteen eteen tuli pikkuaskel. Meni kuitenkin puhtaasti.
 
Ovelle mentiin siis odottamaan kun 11. hyppäsi. Maneesiin päästiin kun oli Mortin vuoro. Taisi olla Tellunkin eka kerta Saaran maneesissa. Kaverin hypätessä käytiin tutustumassa erikoisiin esteisiin, kuten muurilaatikoihin, porttiin ja johteisiin. Tellua ei esteet pahemmin napanneet. Kun oma vuoro tuli ja Mortti poistui maneesista meinasi Tellua ruveta ahdistamaan ja sekin olisi halunnut lähteä. Onneksi Faksi tuli tilalle. Rauhoitteluun tehtiin volttia käynnissä ja lähtölupakin saatiin jo ennen kuin ehdin tervehtiä. Tervehdin sitten lähtömerkin jälkeen ja lähdin laukkaan.
 
Tellu nosti oikean laukan kivasti ja heti päässä huomasin miten se puskee sisäpohjetta vasten. Tehtiin sitten vähän pienempi kaarre kuin oli tarkoitus. Heti ykkösen jälkeen tultiin väärässä laukassa alas, laukka saatiin kuitenkin korjattua uralla askeleessa. Kääntö kympin edestä kakkoselle sujui hyvin. Kakkoselle tultiin hyvin ja sen jälkeen oli taas väärä laukka. Korjaantui kuitenkin uralla askeleessa. Päätyyn meni tällä kertaa hyvin ja kolmosen muurilaatikkoa ei kytännyt yhtään. Kolmosen ja nelosen väliin tuli 5 laukkaa mutta meinasi jäädä ahtaaksi ja neloselle hypättiin aika juuresta, onneksi puhtaasti yli. Vitoselle tuli hyvin ja sen jälkeen tuli vasen laukka kuten pitikin. Kutoselle ja seiskalle ei mitään ongelmaa, laukkakin pysyi oikein. Kasia ennen hepo pääsi vähän pitkäksi eikä sitten hypännyt siitä mistä olisin halunnut vaan otti pikkuaskeleen ennen estettä, josta ei sitten enää mahtunutkaan nostamaan etusia esteen yli vaan kasi putosi. Ysille tultiin hyvin ja lyhyt tie vastalaukkakaarteineen onnistui hienosti. Uralla ei tarvinnut usvatella yhtään kun vauhtia oli jo ihan mukavasti. Kulmassa ennen yhtätoista Tellu otti yhtäkkiä muutaman askeleen sisälle. Mahtoikohan pelästyä peiliä? Maneesin tuossa päässä oltiin kyllä oltu jo neljästi tuota ennen. Sain lähestymisen kuitenkin siedettäväksi ja yli mentiin. Yhdentoista ja kahdentoista välinen kaarre mentiin vastalaukkaa mutta vikalla laukka vaihtui taas vasemmaksi kuten pitikin. Maalilinja ylitettiin kaarevalla tiellä, koska kurvattiin taas tyylillä ennen kymppiä vasemmalle.
 
Jalustimet pysy jalassa, kuski kyydissä ja esteitä tippu yhtä monta (1) kun viimeksi mutta tämä oli teknisesti paljon rumempi suoritus. Esteiden jälkeisiä vääriä laukkoja oli vaikka kuinka monta eli johtamisessa oli selvästi puutteita. Myötääminen esteiden päällä voisi olla vieläkin parempaa. Verkassa myötääminen toimi hyvin mutta radalla oli niukempaa. Ohjaus toimi takakaarteita lukuun ottamatta hyvin ja meidän "oikotiet" ei tuottaneet mitään ongelmia. Jotkut hurjimmat käänsivät kasille ennen nelosta mutta itseni ja Tellun tuntien sillä oltaisiin saatettu saada jopa kielto. Siihen olin tyytyväinen ettei valkoisia esteitä ollut mutta näemmä vihreävalkoinenkin saatiin alas. Tellun oma moottori pelasi hyvin ja tänään en tainnut kannustaa hepoon lisää vauhtia koko radan aikana.
 
Faksin hyppyvuoron jälkeen käytiin Mortin ja Faksin kanssa vähän jäähdyttelemässä maastossa. Pitkin ohjin löntystelyä ja suoritusten analysointia. Tellulla ei ollut enää kiire mihinkään. Kun mentiin takasin tallille oli luokka juuri loppunut. Itellä oli vahva luotto siihen että olin luokan nopein 4 virhepistettä saanut, joten en malttanut lähteä vielä viemään hevosta pois vaikka muut lähtivät. Ei tullut puhdasta rataa kellekään meidän poppoosta. Talutin Tellua muutaman kierroksen ja kytistelin tuloksia. Odotus palkittiin ja meidät kutsuttiin palkintojenjakoon viidensinä. Ensimmäinen sija oli jaettu (ja silti palkittiin myös kakkonen), joten puhtaita ratoja kasikympissä tuli vain 5 vaikka kisaajia oli 21. Ohoh! Ja taas sama juttu kuin viimeksikin että olin luokan nopein (ajalla 34,5 s). Jos esteet ois pysyny ylhäällä niin oltais voitettu. Nyt sain keltaisen ruusukkeen. Kuudenneksi tullut oli n. 16 sekuntia(!!!) meitä hitaampi.
 
Tellu seisoi palkintojenjaossa ihan supernätisti paikallaan. Kunniakierroskin oli oikein hallittu. Mun toinen kunniakierros ikinä, tähän voisi tottua :) Lähdin hakemaan voittoa mutta ihan hyvin se meni näinkin. Rataan suorituksena en vaan ollu yhtään niin tyytyväinen kuin viimeksi. Mieli on kuitenkin ruusukkeen takia parempi. Ens kerralla sitten voitto!