Nyt oli vihdoin odotetun leikkitunnin aika. Ratsuksi olin hyvissä ajoin buukannut Easyn ja aiemmin sen kanssa salaa harjoitellut ilman satulaa menemistä. Kelinä oli -6 ja ratsuja tunnilla vain 5. Liekö sitten pelästyneet satulattomuutta. Kaikki 5 olivat kuitenkin rohkeasti satulatta liikkeellä.

 
Tallissa Easy oli oma äkäinen itsensä. Suitsista kiukutteli tänään tavallista enemmän. Eipä ollut satulointia riesana. Laitoin varmuuden vuoksi etusuojat kun luvassa oli mahdollisesti kavalettejakin. Piti suojistakin kiukkuilla. Maneesissa pääsin näppärästi taas penkiltä kyytiin. Kuskia jännitti melko kovasti tulevat puuhat. Hepo kulki pitkin ohjin käyntiä hyvin nätisti. Ravissa meni vähän vinossa ja painoi sisäpohjetta vasten. Ohje oli että kevennä kaksi kierrosta. Kun rupesin heti keventämään, oli meno vähän huteraa ja hepo jännittyi pahasti. Välillä istuin hetkeksi alas ja sen jälkeen kun kevensin niin edettiin paljon rennommin.
 
Sitten meidät kutsuttiin takapäätyyn ympyrälle. Luvassa oli laukkaa. Kuvittelin että mennään verkkalaukkaa mutta luvassa olikin Jerusalemin suutari. Alkuun vasemmassa kierroksessa ja piti pysähtyä penkin kohdalle ja varata penkki itselleen raipalla. Oltiin lyömättömiä ja voitettiin koko höskä vaikka vikalla kerralla hepo ei pysynytkään paikallaan mutta venyin sitten itse kyydissä raippani (onneksi oli pitkä koulupiiska) kanssa penkille asti.
 
Seuraavaksi luvassa oli hetki naistensatulassa. Heilautin oikean jalan vasemmalle puolelle. Heilautus oli tunnin hankalimpia juttuja. Easy ei totellut Nissen tavoin "pää alas" -käskyä eikä pysynyt kunnolla paikoillaan. Ope sanoi että jos tuntuu turhan helpolta niin voi ravata. Ei tehnyt mieli yrittää. Jalan sai onneksi vähän helpommin takaisin omalle puolelleen.
 
"Palkinnoksi" sain olla musta mies seuraavassa leikissä. Alku meni aika huonosti kun parilla ekalla kierroksella en saanut ketään kiinni. Muiden piti siis mennä maneesin toisesta päästä toiseen, ylittää kavaletti matkalla ja kääntyä turpa keskellepäin ennen kuin olivat turvassa. Karkulaisen nappaamiseen tarvittiin kosketus raipalla hevoseen tai kuskiin. Lopulta sain itselleni metsästettyä apulaisen. Useammalla onnistui sitten jo piirityskin. Aksua ei vaan saatu napattua monista yrityksistä huolimatta. Itteä vähän harmitti että muut pääsi hyppimään kavaletteja mutta me ei.
 
Seuraava leikki oli leipuri hiiva eli viimeinen pari uunista ulos. Väistely onnistui paremmin kuin kiinnisaaminen, joten tässä ei tarvinnut jahdata ketään kun oltiin Easyn kanssa niin vikkeliä pullia. Välillä meinasin itekin sählätä vähän liikaa. Hepo oli ihan innoissaan ja pyynnöstä eteen lähti melkeen laukalle. Ravia ei pahemmin menty. Sillä aikaa kun toista paria jahdattiin, piti toisen pullaparin siirtyä uunissa taaemmas. Ekalla kerralla sähelsin peruutuspyynnöt ja huiskittiin miten sattuu. Seuraavalla kerralla pyysin selvästi ja rauhallisesti ja päästiin peruuttaen suoraan taaksepäin. Hienoa, Easy.
 
Sitten mentiin viestiä. Koska meitä oli 5 niin joukkueet ei menneet tasan. Meidän joukkueessa oli vain 2, joten piti päättää kumpi menee kahdesti. Ite luistin ja halusin mennä keskimmäisenä vain kerran. Tämä oli siis se viesti, josta oli kuullut monenlaisia juttuja etukäteen. Aluksi oven päädystä uraa pitkin ja kakkaämpärin ympäri voltti, sitten toiseen päätyyn ja siellä piti koskea raipalla penkkiin, takaisin kakkaämpärille. Siinä oli kiinnipitäjä, jolle jätettiin hepo kun ite loikattiin alas kyydistä, juostiin kavaletille, ryömittiin sen ali, hypättiin yli, tehtiin 2 kuperkeikkaa ja tultiin takas hevosen luo. Punttaus kyytiin ja hevosen kanssa kavaletin yli. Kun oli päädyssä kääntynyt turpa keskelle niin seuraava sai lähteä.
 
Easy meni säpäkästi, kääntyi nopeasti mutta ite en vauhdista osannut sohia tuolia raipalla, joten siihen piti hidastaa. Kyydistä poistuminen ja ryömiminen meni suht sukkelasti, samoin kavaletista ylipääsy. Kuperkeikkoja en ollut tehnyt ikuisuuksiin, joten meni vähän omalla tyylillä. Vähän hyppäsin selälleni. Jälkimmäinen meni vielä vinoonkin. Vauhdilla kyytiin ja laukalla kavaletista yli ja perillä vielä käännös. Täplä meni myös sukkelasti, joten voitto tuli. Sitten mentiin kunniakierros maneesin ympäri oikeassa laukassa, me ekoina. Easy olisi kiihtynyt vaikka kuinka mutten uskaltanut päästää. Ekan tunnin ratsukot olivan paahtaneet kuulemma vaikka kuinka lujaa. Se mielessä piti meidänkin suht reippaasti mennä. Tässä tuli toisen kerran tunnin aikana hetken semmonen olo että pysyyköhän hepo käsissä. Kulmia myöten ei menty ja ohjaus onneksi toimi hyvin. Laukattiin sitten vielä ovipäädystäkin ohi ennen kun rupesin hiljentelemään keskelle.
 
Seuraava operaatio oli ratsujen vaihto. Haaveilin pienestä Täplästä, jolla en oo koskaan saanut mennä. Enpä saanut Täplää vaan 175 cm korkean Aksun. Eipä paljoa uusien ratsujen kyydissä ehditty olla kun seurasi uusintakierros viestiä. Edellinen kierros kuulemma voitettiin sähäköiden pikkuheppojen takia, nyt meidän puolella oli Easy ja Aksu ja mulle osui kunnia saada mennä 2 kierrosta. Onneksi tuli helpotettu versio radasta. Voltti ämpärin ympäri, tuolin kierto päässä ja kavaletista joko yli tai ympäri. Lähdettiin laukalla Aksun kanssa. Kyllähän se laukkasi mutta voi kuinka koottua ja lyhyttä (hidasta) menoa tarjosi. Yritettiin mennä voltti mahdollisimman pienesti. Tuolia hepo keksi päädyssä pelätä kun oltiin kohdalla ja otti pienen hypähdyksen poispäin. Vinosti en uskaltanut kavalettia hypätä vaan tein vähän pidemmän tien. Toisella kertaa sama juttu, tuolikin oli vielä pelottava. Voitettiin tämäkin.
 
Loppuun piti vielä keventää kierros, heppoja ei vaihdettu takas. Aksulla oli epämukava selkä siihen puuhaan. Säkä painoi ikävästi. Kevensin kuitenkin sinnillä, sen jälkeen oli kiva istua harjoitusraviin ja säädellä vielä menoa. Hepo tuntui taas helpolta kun pahemmin yrittämättä kulki tasaisen pyöreänä. Nyt keskityin siirtymän ratsastukseen lopussa huolellisemmin kuin edellisellä kerralla. Loppukäynnitkin mentiin vielä väärillä ratsuilla. Easyn kakkosratsastajan kommentti hepasta oli ettei ole tajunnut kuinka lujaa se oikein menee :)
 
Oli huippu tunti! Tuollaisia pitäisi olla enemmänkin. Eipä siinä ehtinyt paljoa tippumispelkoon keskittyä kun piti kaahottaa menemään. Aika paha kisavietti oli näemmä sekä hepalla että kuskilla päällä. Ratsulle kiitokset asiallisesta käytöksestä. Hirmu vähän lopulta ravattiin tunnin aikana. Enkä tippunut vieläkään Easylta. Hitusen jäi harmittamaan omien kavalettihyppyjen vähyys. Easyn kanssa 1 hyppy ja Aksulla 2. Itellä taisi olla joku tehopäivä kun olin omaksi ihmeekseni tallireissulta valmis alle 3 tunnin. Harvinaista.
 
Ongelmia:
ihan alkuun vähän hutera olo kyydissä
jalan nosto kaulan yli naistensatulaan ja takas
 
Parannusta:
Easy oli koko tunnin asiallisesti, ei pukkeja, ei sivuloikkia eikä kiihdytyksiä
kuski rentoutui kyydissä loppua kohti
voitontahto heräsi ja aika hyvin vedettiinkin
kaikki pysy kyydissä