Torstaille pähkäilin taas että mitä tekisin Easyn kanssa. Menisinkö ilman satulaa vai puomeja. Kunnes keksin että voin tehdä kummatkin kerralla. Hauska oli huomata että kun menin hakemaan ratsua pihalta niin se katseli hyvin tarkkaavaisena korvat hörössä puuhiani. Alkupuunaukseen kuului tänään vuohiskarvojen saksiminen. Jospa olisi sitten vähän vähemmän rapaiset jalat. Lämmintä oli +5, keli hyvin vaihteleva. Välillä paisto aurinko, välillä satoi vettä. Sateenkaarta en silti nähnyt.

 
Menin taas kyytiin astumalla. Pitäisi sitä pomppimista ruveta harjoittelemaan enemmänkin. Vaikka ekalta portaalta. Alkuun kyydissä oli vähän viileää. Puomeja oli 2 17,5 metrin välillä. Niitä mentiin ensin ravilla ja tehtiin väliin siirtymiä. Hepo oli ihan kuuliainen. Pyysin sitten toisellekin sivulle kaksi puomia vähän lähemmäs toisiaan ja ravattiin niitäkin. Taka-ajatuksena oli ravinsäätely mutta lähempänä olleiden puomien väliin en ihmeempiä askelmäärän muutoksia saanut tehtyä. Kauemmilla puomeilla taas sekosin laskuissa. Jotain 15 ja 18 askeleen väliltä taisi tulla lyhyessä, normaalissa ja isossa ravissa.
 
Laukassa alotettiin tosi rauhassa ja väliin tuli 7 askelta. Vaikka laskinkin sinnikkäästi kahdeksan. Alotettiin tosi vahvasti ja askel osui joka kerta. 7, 7, 6 ja 5 askelta. Sitten vaihdoin suuntaa ja meni hankalaksi. Tuli pelkkiä askelvirheitä, ravirikkoja ja vääriä laukkoja. Pahin oli aina hetki jälkimmäisen puomin jälkeen kun oma tasapaino horjahteli. Harjasta kiinni. Vaikka pari kertaa taisi tulla ikäviä nykäyksiä ratsun suuhunkin. Taas henkinen kasaus ja sitten lähti paranemaan. Mitä enemmän yritin säätää puomien lähellä sitä varmemmin meni pieleen. Sitä pitäisi harjotella siis paljon lisää. Parhaiten meni kun jo toisella sivulla sääti laukan sopivaksi ja antoi vain mennä. Lopulta sitten uskalsin yrittää sitä neljääkin laukkaa. Tulihan sekin sieltä.
 
Kun rupesin menemään loppuraveja niin omistaja pyysi päästä selkään. Sivusta huomasin että parhaiten hepo meni reippaasti kun sen antoi mennä eikä usuttanut. Usuttamalla jännittyi ja askel jäi lyhyemmäksi. Neljäkin meni jo helpon näköisesti ja jäi välillä ahtaaksikin.
 
Pääsin sitten loppuraveiksi takaisin kyytiin. Meni melko pitkään ennen kuin Easy rauhottui ja lakkasi juoksemasta alta. Siirtymiä ja muutama voltti. Tilaa vähän rajoitti toisen ratsukon tunti. Lopulta hepo oli kuuliainen ja rento. Sitten oli semmonen olo että voisi alottaa työskentelyn.
 
Olipa taas hauskaa. Easyllekin tuli ihan kunnolla kuuma. Väli ois varmasti mennyt kolmellakin laukalla mutta veikkaan etten ois enää pysynyt kyydissä siinä vaiheessa.
 
Ongelmia:
häsläsin välillä ite
välillä ei kuunnellut pohkeita eteen
alkuun taas luimi ja äkäili
 
Parannusta:
hienosti laukkaa sai lyhennettyä ja venytettyä
 
Minna kuvasi meidän menoa ja editoin sen youtubessa tämmöiseksi: http://youtu.be/7OMJ65Om-wY
Olisin halunnut hiljentää musiikin lopussa mutten osaa.