Perjantaina päädyin aletunnille päivän vikalle tunnille. Samalla pääsin ekaa kertaa tallin uuden open opetukseen. Ratsunani oli Sirkka, joka oli hommissa jo edellisellä tunnilla. Kelinä pihalla oli +16, välillä satoi vettä joten oltiin maneesissa. Ratsukoita tunnilla oli n. 7. Kun pääsin kyytiin niin huomasin että Sirkka on saanut jälleen normaalin satulan selkäänsä. Voi kuinka mukavaa minun kannaltani.

Alkuun opetus vaikutti lupaavalta kun puhuttiin että keskitytään istuntaan ja suoruuteen. Hyvin pian menin kuitenkin ohjeista hämilleni ja lakkasin pysymästä kärryillä siitä, mitä vaaditaan. Käynnissä piti mennä etukenoon ja nostaa kädet ylemmäs ja suoremmiksi ja antaa hevoselle ohjaa. Omasta mielestäni könötin juuri kuten on yleensä kielletty ja kadotin tuntumankin kun ohjien piti olla niin pitkinä. Haettiin hepoilta rentoa käyntiä. Ope kommentoi että kyllä mulla on tuntuma mutta hyvin kevyt. Sirkka kulki rentona ja luotiviivalla mutta oma olo oli sangen hämmentynyt.

Alkuraveissa Sirkka kaahotti menemään ja ope kommentoi lähinnä että onpa mukavaa kun se liikkuu kun isoliikkeisiä hevosia yleensä vaan jarrutellaan. Itellä ei ollut kovin kuskimainen olo vaan enemmän vaan matkustelin kun en oikeen tiennyt mitä ois pitänyt tehdä. Hepo juoksi pidemmällä ohjalla pää ylhäällä. Tässä mentiin vaan suoraan ja yritettiin saada sekä kuski että hevonen suoraksi. Kommenttia tuli että rentouta ylävartalo ja kädet. Ihan asiallinen huomautus mutta hankala toteuttaa.
 
Sitten siirryttiin ympyröille, 3 kpl. Oltiin Amin kanssa takaseinällä. Alkuun mentiin käyntiä, sitten tehtiin käynti-ravi -siirtymiä. Ravi nousi hyvin mutta oli kaukana rennonletkeästä menosta. Ite pompin hirmuisesti ja ope kommentoi että Sirkka näyttää pomppimisesta huolimatta onnelliselta. Vaikka vauhtia oli runsaasti niin hepo siirtyi silti ällistyttävän hyvin melko pitkillä ohjilla käyntiin. Taisi siis istuntani viestittää ainakin jotain oikein. Vasen kierros rupesi juuri sujumaan ja pomppimiseni vähenemään kun vaihdettiin oikeaan. Siinä sitten taas mennä viipotettiin ja ite pompin entistä enemmän. Juuri ennen siirtymää tasapainoni heilahti monesti oikealle ja vasen jalustin tippuili jalasta. Käyntipätkät oli kuitenkin rentoja. Ravissa hevosta ois pitänyt saada pohkeilla ratsastettua tuntumalle ja rennoksi. Pohkeitakin voi käyttää monella eri tavalla, joten pomppiessani taisin käyttää niitä sillä väärällä tavalla kun sain lähinnä lisää vauhtia aikaiseksi.
 
Sitten ruvettiin tekemään ravi-laukka -siirtymiä. Siinä ravissa sai keventää ja meidän ravailu oli entistä kiireisempää. Nyt tuli ohjetta lyhentää ohjia ja pidättää ravi ensin hallituksi ennen kuin nostan laukan. Nyt hevosesta huomasi että istun vinossa. Oikeaan kierrokseen mentiin kulmia nuohoten ja vasempaan pyörittiin ympyrän keskellä. Monesti Sirkka myös tiputteli raville. Laukka ei kyllä kiihtynyt vaikka annoinkin välillä pidempääkin ohjaa. Siitäkin tuli monesti sanomista että pitää kantaa kädet eikä niitä saa painaa alas. Siinä on itelle paljon keskittymistä. Lopuksi rupesi tulemaan suoristautumisohjeita. Ensimmäinen kommentti oli hyvin turhauttava "istu suorassa". Juuri suorassahan minä aina kuvittelen istuvani. Piti sitten kysyä että mihin suuntaan pitää korjata. Vasen kylkeni oli lysyssä, painoni vissiin liikaa vasemmalla, ylävartalo vasemmalle kääntyneenä eli oikea hartia edempänä ja ehkä hevosen sisälle puskemisesta johtuen vasen käteni meni liikaa oikealle. En ehtinyt näitä korjailla kun hepo tiputteli raville. Kun meinasin päästä korjauksiin kunnolla kiinni niin lopetettiin tehtävä. Ope kommentoi että ihanaa kun Sirkka reagoi kaikkeen niin herkästi. Hyvähän se on mutta ei taas ollut kuskin kropanhallinta samalla reagoinnin tasolla.
 
Loppuraveissa Sirkka juoksi taas hirvenä hirveää vauhtia pää ylhäällä. En tiennyt mitä tällä kertaa haetaan, joten taas lähinnä matkustelin. Muutaman käyntiinsiirtymän tein ja ajattelin josko saisin käynnistä nostettua rauhallisemman ravin. Mutta pah. En sitten tiedä että oliko se hepon vauhtijuokseminen opesta hyvä juttu. Ison osan tunnista olin aika pihalla että minkä verran on tarkotus vaikuttaa, millaisella tuntumalla ja mistä hevosta pitäisi kiittää. Aiheutti kuskille turhautumia. En tullut tästä onnelliseksi vaikka hepat kuulemma oli onnellisen ja rennon näköisiä.
 
Tallilla oli taas alkuviikon jälkeen tapahtunut hevosvaihdoksia. Riiviö myytiin uuteen kotiin eli poistui tallilta ja taas oli ilmestynyt uusi heppa. Iso ruunikko tamma, jonka ovessa luki Kora. Ei tarkempia tietoja tulokkaasta kuin että tallihuhujen mukaan Suomesta tullut.
 
Ongelmia:
istun vinossa
kädet painuu alas
en osannut kiittää hevosta kun en tajunnut mitä haettiin
olin melko pihalla että miten pitää olla
en ratsastanut vaan yritin vaan olla kun en tiennyt mitä tehdä
en tullut onnelliseksi
 
Parannusta:
Sirkka siirtyi hienosti ravista käyntiin pidemmilläkin ohjilla (istunnalla)
käynti oli rentoa