Tälle päivälle oli luvassa kouluratsastusta muille K.N.:n ja itelle helppo B:0 2009:n (pdf) tunnelmissa. Etukäteen mietiskelin että ratsuni on luultavasti kisaponini Pallo ja salaisesti haaveilin Lulusta. Hepoksi oli kuitenkin osunut Mortti ja mikäs siinä. Kovasti ilahdutti ja hämmästytti että väkeä tunnille oli tulossa vain 4. Meidän tuntia ennen olleella pienryhmätunnilla oli 6. No, kiva näin. Pihalla aurinkoinen -9 ja kotiin lähtiessäkin oli vielä melko valosaa.

 
Alkuverkassa ite olin kumman poissaoleva ja ratsastelin vähän puolitehoilla. Ei yhtään siten, kuten kisaverkassa pitäisi. Harjoitusraviakaan en pahemmin mennyt. Rata oli suunnilleen muistissa ja sen vielä kertasin sormella sihtaillen mutten kuitenkaan ratsastanut sitä verkassa läpi. Tällä kertaa tajusin kuitenkin tehdä ohjelmaan liittyviä verkkatehtäviä, kuten ravista pysähdyksiä, peruutuksia, keskiravia (yritystä) ja lävistäjiä laukassa. Keskilaukka oli aika pahasti sinnepäin jo verkassa.
 
Talli oli autioitunut ihmisistä enkä saanut videokameralle ketään ulkopuolista käyttäjää. Tuuli kuvasi meidän kouluradan, kiitos siitä. Taisi jopa lisäksi nähdäkin miten meillä meni. Raipan jätin pois ja leikin oikeita kisoja. Yksi valitettava unohdus tuli kun kolmikaarisen jälkeen siirryin käyntiin. Onneksi melko pian muistin että pieleen meni ja osasin jatkaa kuten pitikin mutta -2 ois ropsahtanut. Hirveää pomppimista, ihan liikaa radan muistamiseen keskittymistä ja asetukset ja taivutukset ois taas voineet olla paljon huolellisempiakin.
 
Radan jälkeen Tuuli kysyi että mikä meni hyvin niin siinä vaiheessa oli hyvin kriittinen olo itellä enkä meinannut keksiä mitään hyvää sanottavaa. Tiet oli oikein vaikka nekin voisi mennä vielä huolellisemmin. Mortti oli kuulemma hetkittäin mennyt kauniissa muodossakin, se jäi iteltä tällä kertaa huomaamatta. Suht hyvin tehtiin halutut asiat vaadituissa paikoissa.
 
Kehitettävää sen sijaan keksin runsaastikin, kuten yleensä. Kamalinta oli meidän keskikäynti joka hiipui ja hiipui. Yritin keskittyä tahtiin muttei sekään pitkään mielessä pysynyt. Keskilaukat oli aika etäisiä ja normilaukassa tuli yksi ravirikko. Keskiravi oli aikamoista pomppimista itelle, jos nyt sitäkään voi keskiraviksi kutsua.
 
Lopuksi keskusteltiin tulevista tavotteista, mainitsin taas että sitä helppoa A:ta ois kiva mennä joskus. Tuuli sanoi ettei ehkä vielä oo sen aika vaan ehkä puolen vuoden päästä. Aika optimistista, sillä ite oon ajatellut paria vuotta. Kisaratsun vaihdosta siinä vaiheessa oltiin yksimielisiä, sillä Pallo on kuulemma jo nyt kapasiteettinsa ylärajoilla. Semmonen heppa ois kiva, jonka harjoitusravissa osaisin istua.
 
Sitten ehdittiin vielä mennä itsenäisesti loppujen mennessä ohjelmiaan. Raippaa en radan jälkeen hakenut takaisin. Verkka-alue tuntui tänään kummallisen ahtaalta, tosi usein oltiin törmäyskurssilla keskenämme. Siinä keskityin kaivamaan sitä keskilaukkaa esiin, ei kovin hyvin vieläkään. Ja reippaasta laukasta hidastaminen ei onnistunut kuten etukäteen varoteltiin vaan hepo tipautti joka kerta raville. Kun sitten halusin kootumpaa laukkaa niin se piti nostaa pienenä ja hidastaa pikemminkin istunnalla. Suht ok onnistui. Laukkavolttejakin vähän treenattiin, tuntui että alkuverkassa meni paremmin. Sitten kun rupesi menemään muutenkin vähän paremmin niin tunti loppui vähän kesken.
 
Tallissa vielä kirjoitettiin vihkoon että mikä meni hyvin, mitä kehitettävää on ja mitkä on tavoitteet. Tavoitteeksi laitoin että helppo B paremmin eli yli 60 prosentilla. Sunnuntaille omaksi ohjeeksi että kunhan poni liikkuu ja kuski muistaa radan ja taivuttaa niin ok menee. Kävin kurkkaamassa listasta että 14 ilmottautunutta oli, joista puolet meidän kanssa samaan luokkaan.
 
Ongelmia:
kuski ei antanut tänään kaikkeaan
rata unohtui kolmikaarisen jälkeen, onneksi oli aika lyhytkestoinen katkos mutta meni silti väärin
keskiaskellajit ei kovin hienoja, käynti kamalinta hyytymistä, laukasta tuli sanomista
pomppiva kuski
 
Parannusta:
Mortti liikkui ihan ok ilman raippaakin
tiet meni ok
välillä oli kuulemma kauniissa muodossa