Tälle päivälle oli luvassa maastoesteitä ja mielessäni maalailin kauhukuvia siitä, miten saan tunnille Teksun, jolla ei kuitenkaan ole ikinä ennen hypätty maastossa. Ja kuinkas sitten kävikään: juuri näin. Hepo oli tallissa nätisti. Tällä kertaa siltä oli omakin etuturpis (eli alaturpahihna) kadonnut, joten taas tuli viime hetken säätämistä. Remmit oli Täplältä ja Tellulta lainassa.

 
Heti kun sain säädöt kuntoon niin lähdettiin maastoonpäin. Loikkimaan lähti neljä viidestä ratsukosta, joten mukavan vähän oli porukkaa. Kelinä oli puolipilvinen +15. Ennen tuntia ripautti taas pieniä sadekuuroja mutta loppuillan oli satamatta. Alkulenkkinä mentiin taas ravia ja laukkaa. Teksu kulki Oskun perässä nätisti. Ravissa oli vähän säätövaraa reippaan ja normaali miinuksen verran. Laukassa mentiin rennonletkeästi. Ei yhtään kyttäilyjä, pukkeja, sivuloikkia, jäkittämistä, kiihdyttämistä, pään viskelyä tai muutakaan ikävää.
 
Loikat alotettiin pikkurisulta. Me ekana mutta hepo tökkäsi siihen. Sitten laitettiin Pösö vetoavuksi ja päästiin pienen kiihdyttelyn siivittämänä yli. Alkuun hepo oli vähän vauhdikkaana kauempana kavereista mutta pikkuhiljaa tasottui. Seuraavaksi esteeksi otettiin tukkipino. Siihenkin tuli ensin tökkäys mutta Pösön perässä päästiin yli. Meidän käskettiin heti Pösön perään mutta risun jälkeen Teksu kiihdytti sen verran että tukin loikkaaminen 1,5 metriä Pösön hännästä ois ollut mun mielestäni paha turvallisuusriski, joten jarrutettiin metsää kohti ja odotettiin Pösön perään. Vika kierros mentiin iteksemme ja meni ihan siedettävästi, vauhtia oli vähän liikaa välillä ja hypättiin turhan kaukaa kun en uskaltanut odottaa lähemmäs. Kommenttia tuli että mennään kaarteet liian lujaa, saatetaan mennä nurin. Tunnistin ongelman itekin ja lopulta opinkin ottamaan esteiden jälkeen nopeammin kiinni.
 
Sitten hypättiin vähän pidempi pätkä: tukkipino toiseen suuntaan (tähän suuntaan ei tarvinnut enää kieltää), risu myös (nyt maltoin odottaa ponnistuspaikat lähemmäs) ja kolmanneksi esteeksi tuli leveä rengaseste. Siitä Teksu luikahti ensin vasemmalta ohi. Pösö kuulemma säikäytti. Uudella yrityksellä jalat kiinni ja pienen epäröinnin jälkeen yli. Sitten meidän laukka hyytyi ja mäki mentiin ravilla ylös ja alas. Samoin alamutka ison tukin ohi. Punainen laatikkoeste oli tosi pelottava tien sivussa ja se piti kiertää mahdollisimman kaukaa. Loppuun saatiin sentään laukka takas.
 
Pienellä ilmavaralla leveästä rengasesteestä yli. Kuvasta kiitos Annelle.
 
Lopuksi hypättiin vielä 4 esteen rata. Ensin kapea rengas, sitten iso tukki, leveä rengas alaspäin ja lopuksi punainen risulaatikko. Kapea rengas piti tulla ravilla. Vetäistiin kahdesti oikealta ohi vaikka ope varotti. Laukassa päästiin lopulta yli. Punaista laatikkoa piti edelleen kytätä niin että tiputti raville. Päästiin isosta tukista kuitenkin ravilla yli. Mäki taidettiin sekin mennä ravilla taas. Leveää rengasta kattoi vähän mutta yli päästiin. Sen jälkeen piti kuulemma laukata vielä vähän reippaammin. Punaiselle risulaatikolle tultiin omasta mielestä vähän turhan lujaa eli luultavasti melko hyvää vauhtia. Hepo valui vähän oikealle ja pelkäsin että meneekö ohi. Risut onneksi on reunoilta leveämmät ja ohjaa keskelle. Vähän oikeasta reunasta mentiin eli yli päästiin. Tässä ei enää kiihdytellyt esteiden jälkeen niin pahasti.
 
Kapeasta renkaasta lopulta yli. Kuvasta kiitos Venlalle.
 
Siihen riitti meidän hyppäämiset tältä päivältä. Teksu suoriutui ensikertalaiseksi oikein hyvin. Kuskikin riemuitsi selvinneensä hengissä ja kyydissä kielloista huolimatta. Olihan se vähän jännää välillä. Elokuun lopussa ollut maastoestekurssi kyllä toi tarvittavaa itseluottamusta ja nyt tämä lisää. Takaisinpäin Teksu ravasi joukon keulilla nätisti. Vauhtia oli vähän reippaanlaisesti muttei kyttäillyt ja käyntiinkin siirtyi sitten pyynnöstä.
 
Kuski tarvitsisi vielä lisää treeniä. Valokuvat paljastaa ikävästi että lähes joka hypyn alastulossa olen liian aikaisin penkissä ja sitten turhan takakenossa ja vedän hepoa suusta vaikka kuinka yritän suoristaa käsiä eteen. Harjasta kiinni ois ollut ovela teko. Tästä ei vissiin opi pois kuin treenaamalla. Nastoja penkkiin ja harjoittelemaan!
 
Näin sukelletaan esteen jälkeen ja kuski on ikävästi suussa kiinni. Kuvasta kiitos Annelle.
 
Ongelmia:
kuskin onneton istunta alastuloissa
kiihdyttely esteiden jälkeen
kiellot
 
Parannusta:
oli aika rauhallinen, ei pukitellut eikä sivuloikkinut, kiellotkin varotti