Arkistojen uumenista löytyi oman hevostelun päiväkirjamerkinnät alkutaipaleelta. Joka tunnista tein oman paperin, johon merkkasin monesko ratsastustunti oli kyseessä, kenellä menin, tähdet (1-5), piirroksen hepasta ja analyysia tunnin sisällöstä vähän nykyiseen tapaan. Tätä jaksoin tunnollisesti useamman vuoden ajan. Ensin hiipui into piirtää hepo, myöhemmin papereiden teko. Väitän silti että vanhoissa kalentereissani on tallella tieto kaikista ratsastuskerroistani vuodesta 1993 eteenpäin ja kenellä olen mennyt. Kerroista olen jo mennyt sekaisin. Mutta kun 93 aloitin ja 97 helmikuussa oli 245. kerta niin nykyään tuli näemmä vuodessa sen verran heppailua kuin silloin viidessä.

Kävin Kuopiossa ratsastusleirillä nollakokemuksen kanssa edeltävänä kesänä ja tammikuussa 1993 pääsin Poni-Hakaan alkeiskurssille. Olin jo viidennellä, joten enää en joutunut shettisratsastajaksi, toisin kuin vielä kesällä 1992.

Ensimmäisellä tunnilla ratsunani oli Viljo, joka toimi tuntiponina vielä melko vanhanakin. Alkeiskurssilla olin sunnuntaisin ja opena oli joku nuorehko nainen, joka ei sen jälkeen muistaakseni siellä enää opettanut. Joka kerta piirustukseen ei tullut panostettua yhtä paljon.

 

 

Lempiponini oli pitkään Nimetön eli Nimppa. Myöhemmin se laiskistui ikävästi. Braso oli Kuopion suosikkiheppani, jolla menin leirillä muistaakseni vain kerran.

 

Kuudennella kerralla saatiin jo pyynnöstä laukata ilman taluttajia.

 

Kesätauon jälkeen en ollut enää alkeiskurssilainen ja tunti vaihtui tiistaille. Lester kuoli myöhemmin kuten tekstistä ilmenee.

 

Ensimmäisellä estetunnilla estekorkeus oli huimat 30-40 cm ja ratsastajan taimi innoissaan.

 

Käytiinpä tunneilla joskus maastossakin, tämä taisi olla eka kerta maastossa ilman taluttajia.