Perjantaina kummatkin ihanaiset tammani olivat buukattuja, joten menin tallille arvellen että saisin ehkä Koran, Assin tai Teksun. Luulin väärin ja minulle oli uuden pohdinnan jälkeen (listassa oli ensin suttu) annettu inhokkiheppani Ami. Kaarsin takaisin autolle vaihtamaan esteraipan koulupiiskaan ja nappaamaan kannukset matkaan. Uhosin että jos Ami ei liiku niin laitan sen viipaleiksi.

 
Ami oli jo edellisellä tunnilla ja kuulemma mennyt siellä reippaasti. Ope sanoi että Amille osui tänään hyvät ratsastajavalinnat ja se on liikkunut hyvin. Pusertamisella se ei kuulemma etene. Pihalla oli jäätävän kylmä ja viimainen -7 ja ratsukoita tunnilla oli 7. Aiheena oli kavaletteja.
 
Alkukäynneissä Ami liikkui ihan kivasti itse eteen. Ravissa meno hyytyi. Ravissa mentiin sekä ravipuomeja suoraan että toisella sivulla kaarevaa uraa kolmen puomin yli. Alkuun keskimmäisen yli piti tehdä voltti uralle ja siellä oli neljäs puomi. Ami oli tahmea mutta linjalle onneksi vähän imi. Aika paljon jouduin kannuksia ja raippaa käyttämään että ratsu pysyi liikkeellä. En tiedä miten Amin saisi viritettyä liikkumaan itse eteen. Välillä tuntui ettei raipasta tapahdu mitään vaan reagoi pohkeisiin paremmin. Jossain välissä nostettiin jalustimet kaulalle ja mentiin ravipuomejakin jo ilman jalustimia.
 
Laukassa puomilinjaa säädettiin niin että joka toinen oli maapuomi ja joka toinen kavaletti. Ekaan suuntaan olivat ensin puolikkaita kavaletteja. Päätyihin piti tehdä ympyrät ja kaikkien olla koko ajan laukassa. Ympyröillä laukka hyytyi pahasti, suorilla hepo sentään liikkui. Oli tosi vaivalloista itelle. Kavaleteille onneksi imi edelleen ja hyppäsi tasaisesti ja varmasti. Tuli sanomista että ei saa tulla liian lujaa sisään ja pitää tehdä tasapainottavia puolipidätteitä ettei meno mene liian etupainoiseksi. Eikä saa etukenottaa ja vatsa tiukaksi ettei alaselkä mene alastulovaiheessa notkolle. Suurimmat ongelmat taisivat olla laukannostoissa. Laukka ei kertaakaan noussut pohjeavuista. Tunnustan ajaneeni ravin kautta. Tähän olisi tarvinnut oman tuntinsa että olisin saanut laukat nousemaan nätisti.
 
Lopuksi mentiin kaarevaa linjaa: kavaletti, penkkieste (puomi penkkien päällä) ja kavaletti. Tarkoitus oli saada laukka vaihtumaan ekalla ja vikalla. Ensin mentiin oikeasta kierroksesta. Kavaletti meni hyvin mutta penkkiesteelle hepo kielsi. En päästänyt ohi vaikka oli menossa. Esteen eteen ja pohkeita että tästä mennään yli, sitten uusi yritys. Ope kommentoi että laukka ei vaihtunut ja tuli lapa edellä vinosti niin oli hankalaa. Seuraava yritys meni paremmin ja päästiin yli. Aluksi väleihin tuli 5 laukkaa. Sen jälkeen taidettiin tulla loput kerrat neljällä. Sama myös toiseen suuntaan. Ite rupesin hutiloimaan ja saatiin siitä yksi sakkokierros. Toinen sakkokierros tuli kuskin soutamisesta. Sitä Amin ratsastajat kuulemma yleensä tekee. Vika yritys meni paremmin, ekalla ei vaihtanut mutta tokalla tuli sitten kaivattu vaihto ja kolmannellakin vaihtoi. Omassa apujen ajoituksessakin saattoi olla puutteita. Helpotti kovasti kun ope sanoi koska pitää johtaa ja käyttää pohjemerkki. Sillon kun hepo on ponnistamassa eikä sillon kun se ponnistaa jo jos nyt oikein tajusin.
 
Loppuraveissa meno taas hyytyi vaikka kuvittelin että nyt reipastuisi. Tunnin aikana Ami pyöristyi hetkellisesti kaikissa askellajeissa mutta yleensä se tarkoitti samalla vauhdin totaalista katoamista. Laukatessa kertaalleen pukitti kun raippasin mutta kun näppäsin toisen kerran perään niin ei pukittanut enempää. Parhaiten Ami liikkui kun pohkeet oli tasaisesti ympärillä ja niillä pienesti naputteli. Loppukommenttini tunnista on että jos kaikki hepat ois semmosia kuin Ami niin minä en ratsastaisi. Mutta hirmu opettavaista tämäkin oli ja kivasti selvisin ilman verenpaineen nousua. Ei jäänyt keljuttamaan.
 
Ongelmia:
ratsun tahmeus
lopputunnista kuski rupesi soutamaan selässä lisää vauhtia
1 kielto
laukannostot
 
Parannusta:
tasaista menoa ja hypyissä oli helppo olla
kuski pysyi kyydissä ilman jalustimia kiellossa