Taas tuli tuuraustallireissu. Eilisestä hurmioituneena päätin jatkaa ilman satulaa menemistä. Kenttä oli pakastunut koppuraiseksi, joten mentiin maneesiin. En viitsinyt laittaa valoja kun ajattelin että neljältä alkaa tunti ja silloin joku sytyttää ne. Väärin meni ja ehdittiin olla sittenkin vähän pidempään kunnes rupesi pimenemään niin ettei mitään nähnyt. Reiluun puoleen tuntiin se taas jäi. Koko maneesi omassa käytössä.

 
Alkuun piti kokeilla että pääsenkö maasta loikkaamalla kyytiin. En todellakaan. Pienen laudanpätkän päältä sain ährättyä itseni melko kivuliaasti ratsaille. Olkapää taisi vähän venähtää. Piti sitten varmuuden vuoksi kokeilla vielä toisen kerran, tällä kertaa penkiltä makuuasennon kautta istuaalleen. Lisää treeniä että tulisi vähän sulavammaksi.
 
Alkuun ratsailla hyydytti melko pahasti. Mentiin tällä kertaa vähän lyhyempi ravipätkä alkuun enkä jaksanut siinä paljoa vaatia. Sitten nostin laukan, muistaakseni nousi paremmin kuin eilen. Oli melko hutera olo kyydissä ja pidin harjasta kiinni. Easy meni kuitenkin tosi rauhassa ja oli sellainen olo ettei se tahdo mun tippuvan.
 
Peilipäähän oli jätetty maapuomi, joten laukattiin siitä yli ympyrällä ja yritin saada askelia sopimaan. Ensin otettu vasen kierros oli aikamoinen katastrofi. Epäonnistumisia riitti vaikka kuinka ja tuurilla saatiin muutama hyvä kerta. Kun uskaltauduin päästämään irti harjasta ja ohjasin taas herkällä ohjastuntumalla niin meno parani huimasti. Oikea kierros meni noin yhtä yritystä lukuunottamatta hienosti. Välillä tultiin toki aavistuksen lähempää tai kauempaa mutta vain yksi raville tiputus. Sitten piti ottaa vasen kierros vielä uudestaan. Nyt onnistui sekin. Välillä mentiin melko reipastakin laukkaa jo mutta olo oli vakaa.
 
Loppuravien vauhdit osasin nyt hyödyntää sivuttaisliikkeisiin. Mentiin pohkeenväistöä kumpaankin suuntaan ja väisti kivasti. Vauhti rauhottui aina väistön ajaksi. Testasin myös pätkät avoa ja sulkua eikä mennyt niin hyvin. Rupesi olemaan jo sen verran hämärää ettei meinannut peileistäkään nähdä missä jalat menee.
 
Loppua kohti ratsu rentoutui kivasti. Ihan loppuun piti vielä vähän leikkiä. Kampesin itseni naistensatulaan ja menin muutaman hyvin lyhyen ja huteran käyntipätkän. Ratsu ei ollut kovin innokas liikkumaan kun olin niin huojuvasti kyydissä.
 
Tunnin jälkeen tuli taas koettua uusia hevosjuttuja: tarkistin hokkiavaimella että hokit ovat tiukalla.
 
Ongelmia:
huterampi olo alkuun ku eilen
 
Parannusta:
puomityö onnistui lopulta hienosti ilman satulaa
vauhdikkaassakin laukassa pysyi hyvin kyydissä
pääsin pikkuponnulta kyytiin