Heti aluverkassa Ami oli todella tahmea. Pohkeista eikä kannuksistakaan tuntunut olevan mitään apua, eikä raipastakaan. Parhaiten Amin sai liikkumaan houkuttelemalla. Eli aika huonosti meni. Laukka ei meinannut nousta, mätkin muutaman kerran raipalla, sitten tuli pukkiakin ja mätkäisin vielä kerran. Ankki kommentoi että pohkeilla eikä raipalla.

 

Ekana tehtävänä mentiin kavaletteja. Maapuomi ja 3 kavalettia, innariväleillä. Ekalla kerralla meinasi hyytyä kokonaan, itellä oli hankaluuksia pitää pohkeet kiinni kun jalat heilu missä sattu, toka vähän paremmin ja kolmas meni jo suht sujuvasti. Harjasta sai kivasti tukea ja toisella kädellä ohjasin. Toiseen suuntaan (katsomoon päin) tultiin melko lyhyellä lähestymisellä kaarteen jälkeen. Laukka meinasi hyytyä kaarteeseen ja hepo painoi kavaleteilla oikeaan reunaan. Sitten lisättiin pysty vikalta kavaletilta 4 laukan päähän. Ite laskin että puomilta 3. Väliä lyhennettiin metrillä kun meillä jäi joka kerta pitkäksi. Silti tuli muutaman kerran 4,5 laukkaa. Sitäkin mentiin kumpaankin suuntaan. Välillä räpösteltiin raviakin väliin. Siitäkin tuli sanomista että tehtävän jälkeen lopetettiin liian pian, pitäisi laukata vähän pidempään.

 

Seuraavaksi hypättiin isolla kahdeksikolla porttia ja valkoista pystyä. Ekalla kerralla vauhti hyytyi kovasti kohti porttia. Pohkeet kunnolla kiinni ja yli päästiin. Ei nättiä, kuskikin sinkoili jossain yläilmoissa. Pystylle meni vähän paremmin. Toinenkin kerta portille arvelutti Amia kovasti. Toinen kerta pystylle meni jo ok, kulmiin asti meno ois voinu toimia taas paljon paremminkin. Portille piti sit mennä vielä kerran, se oli jo siedettävä.

 

Lopuksi hypättiin vielä rata: portti vas. kierroksessa, sit oikealle, kavaletit ja pysty, oikealle, valkoinen pysty, kierros vasemmalle, pysty ja kavaletit ja lopuksi vielä portti toiseen suuntaan. Meillä meni hankalaksi heti alussa. Laukka ei noussu millään, sit sai jo raipata luvan kanssa. Löysää oli silti. Portista päästiin yli mutta ite kävin taas aika korkealla. Ami lähti viettämään portin jälkeen vasemmalle ja sit tippu lunta katolta ja Ami lähti vähän lujempaa vasemmalle ja ite mätkähdin kyydistä. Väitän että ilman lumien tippumista olisin saattanut pysyä kyydissä. No, uudestaan kyytiin ja alusta. Edelleen meni tahmeasti mutta nyt päästiin sinne minne pitikin esteen jälkeen. Ami painoi sisäpohjetta vasten ja meinasi tulla aika kamala lähestyminen kavaleteille. Päästiin kuitenkin uralle. En muista osuko askeleet ja pysyttiinkö laukassa. Pystyn jälkeen oli taas vähän tahmeaa. Valkoisesta yli ja yritin pitää vauhtia yllä. Oleellista oli kuulemma antaa pohkeita heti esteen jälkeen ettei vauhti pääse hyytymään. Pystyn ja kavalettien väliin taisi tulla ravia ja unohdin sitten radankin. Saatiin apua ja ehdin kääntää vielä portille vaikka ravissa mentiin. Päästiin kuitenkin yli vaikka aikamoinen leiskautus taas tuli. Argh kuinka tahmeaa.

 

Enempää ei hypelty. Tänään esteiden korkeus oli vaan n. 60 cm mutta se oli meillekin ihan riittävä. Loppuraveissakaan en meinannut saada Amia kunnolla liikkeelle. En ihan ymmärrä mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Pohkeista ei liiku kunnolla eteen. Siinä sain sitten raipan avulla jotain muutakin kuin etanaravia irti. Loppukäyntien aikana tuli taas lunta alas ja Ami meinasi lähteä. Noloa ois ollut loppukäynnistä vielä maastoutua. Plussana Amille kuitenkin se, ettei kieltänyt kertaakaan vaikka sitä odotin.

 

Ongelmia:

tosi tahmea

painoi pohkeita vastaan

laukka nousi huonosti

vauhti hyytyi esteitä kohti

kuskin poistuminen kyydistä kesken matkan

muutamia kiemurteluja radalla

 

Parannusta:

ei yhtään kieltoa

kuskia ei ärsyttänyt

laukat vaihtui esteillä sangen hyvin

yllättävän hyvin pysyin hypyissä mukana