Lauantaina mentiin Easyn kanssa maastoon. Taas piti muka olla hyvissa ajoin tallilla ja mennä liikkeelle valoisalla. Käytännössä ehdittiin ennen auringon laskua liikkeelle mutta melko pian alkoi hämäryys painamaan. Kelinä syksyinen tihuttava +3.

 
Heti alkumatkasta oli sellainen olo että seura ois ollut mukavaa. Easy vietti taas vahvasti metsään, joten tällä kertaa annoin sen käydä pätkän umpimetsässä hortoilemassa. Loistava ajatus mennä märkään metsään. Hetken ehdin jo säikähtää että ratsu tahtoisi uimapuuhiin kun veti kovasti pientä lampea kohti. En uskaltanut riskeerata, vaan ohjasin muualle. Otettiin sitten pikku ravipätkätkin siellä ryteikössä. Kuski oppi erittäin nopeasti painautumaan satulassa niin matalaksi kuin pystyy.
 
Kuskilla loppui innostus metsähortoiluun nopeasti. Polulla mentiin aikamoista aaltoilua reunasta toiseen pitkin ohjin, joten ohjat tuntumalla edettiin paremmin. Alkukävelyyn meni äkkiä vartti, joten sitten lähdettiin ravailemaan. Pienen tahmeuden jälkeen ravi lähti etenemään kivasti. Kuski vähän kyllästyi keventämään, joten tässä oli oiva tilaisuus harjoitella kevyessä istunnassa olemista. Tunnustan että tasaiseen ja tiiviiseen ohjastuntumaan en jaksanut kiinnittää hirveästi huomiota. Hepo jolkotteli reippaasti menemään ja yritin istua mukana mahdollisimman vähän häiriten. Yksi kinttupolku käytiin testaamassa, mutta se meni lenkkipolulle/ladulle eikä sinne viitsitty mennä.
 
Takaisin reitille päästyämme nostin laukan. Hepo vähän kiihtyi enkä pahemmin estellyt. Jossain vaiheessa rupesin miettimään että nyt meidän meno ei ole enää turvallista kun hepo suihki menemään. Oikeassa reunassa näkyi jotain pelottavaa, muttei onneksi tullut äkkiloikkia vaan vain vasemmalle viettämistä ja tuijottelua. Jarrut toimivat tässä vaiheessa huonosti mutta tiesin että kun risteys lähenee niin saan hidastettua sinne. Yllättävän paljon löytyi menohaluja vaikka eilen kentällä usvatettiin. Risteyksessä ratsu tuli nätisti raville kuten arvelinkin.
 
Lähdetiin uutta kierrosta takalenkille. Seuraavassa risteyksessä hepo oli sitä mieltä että nyt ei nappaisi mennä pidemmälle reitille (jota hetki sitten jo mentiin) vaan liimautui neljällä jalalla paikalleen. Siinä pohdittiin maailman menoa hetki ja toinenkin kunnes heppa suostui vihdoin lähtemään tahtomaani suuntaan. Otettiin vielä pätkä laukkaa, tällä kertaa paljon hillitymmin. Sitten ravia ja käyntipätkä pitkin ohjin. Ihan rentoa käyntiä ei tullut vaan hepo säpsyili useamman kerran. Kokeilin nyt että minne ratsu viettää jos annan sen mennä pitkin ohjin minne se tahtoo. Varmoin askelin se meni kohti entistä asuintalliaan. Käytiin maastoreitin päässä kääntymässä kun en tahtonut kesken maastoreissun lähteä autotielle ja entisen tallin pihaan kääntymään. Siellä neiti hevonen löi jarrut päälle seuraavan kerran. Hinku entiselle tallille oli näemmä kova. Nyt otin netistä lukemani niksit käyttöön. Kun hepo ei etuperin kulkenut tahtomaani suuntaan niin takaperin edettiin ihan mallikkaasti. Muutaman kerran kokeilin että olisiko etuperin sittenkin kivempi. Lopuksi päästiin jo pohkeenväistöllä menosuuntaan mutta edelleenkään ei turpa edellä.
 
Käytiin väliin pieni polunpätkä, sielläkin vähän neuvoteltiin etenemisestä. Takaisin reitille päästyämme sain pätkän raviakin. Sitten oltiin taas risteyksessä, josta mentäisiin vanhalle tallille ja hepo tiivisti kenkänsä paikalleen. Pohkeilla enkä raipalla saanut ratsua eteenpäin enkä viitsinyt ruveta väkivalloin pakottamaan kun oveluudella pärjää paremmin. Turpa paluusuuntaan ja pakki päälle. Alasuora mentiin peruuttaen ja sen jälkeen hepo suostuikin jo menemään käyntiä tallille.
 
Loppumatkasta oli jo melko hämärää. Omistaja kertoi että ovat maastoilleet pimeässäkin, joten hepo luultavasti vain testailee. Tallissa ennen maastoreissua huomasin että äkäily oikean kyljen harjaamisesta on sekin luultavasti vain testailua. Sillä kun itse rupesin meuhkaamaan ja huitomaan ympärilleni tamman äkäillessä niin se antautui harjattavaksi. Harjasin ihan piruuttani "kiellettyä kylkeä" niin kauan että antoi sen uhittelematta tehdä. Ehkä maastossa ratsun piti vähän ottaa menetettyä määräysvaltaa takaisin (ihan kuin ne tuollaisia miettisivät).
 
Ongelmia:
talliäkäily
maastossa juurtuminen paikalleen
laukassa jarrujen puute
 
Parannusta:
sain tahtoni aina lopulta läpi