Nyt on kesäkausi alkanut eli maanantaikin on vapautunut muista harrastuksista mahdolliseksi hevostelupäiväksi. Ja tuumasta käytäntöön. Tänään olisin voinut jättää suosiolla mopoilun väliin ja liikkua nelipyöräisellä. Varustukseni ei ollut ihan vedenpitävä reippaassa vesisateessa. Ratsastuspökät oli takamuksesta märät kun pääsin tallille. Ei hyvä. Pelkäsin hirveitä hiertymiä, niiltä onneksi vältyin. Mutta hevosarvaus meni oikein ja sain Oskun. Kelinä siis märkä +9 ja me maneesissa. Ratsukoita tunnilla 9 + 3 itsenäisesti.

 
Oskulla tuntuu tallikäyttäytyminen vain parantuvan vai onkohan kyse omasta kasvavasta auktoriteetistani. Hörökorvaista meininki ei vieläkään ollut mutta hetkittäin jo leppoisaa. Matkalle maneesiin vedin sadetakin päälle. Satulankin suojaksi olisi ollut hyvä olla jotain. Alkuverkat ei olleet yhtään niin pahaa rääkkiä kuin keskiviikkona. Ihan kuten arvelinkin. Oskun kanssa ehkä olisin tarvinnut sen rääkin alle että olisi tullut hyväksi. Nyt hepo tahtoi suorilla kiiruhtaa menemään kuten tahtoo ja volteilla ja ympyröillä piti loppuun asti keskustella asettamisen ja taivuttamisen tarpeellisuudesta. Vasen puoli oli huomattavasti helpompi. Sekä ravissa että laukassa tuli sanomista liiasta vauhdista. Tiedostin kyllä asian mutten saanut kovin nopeita muutoksia aikaan. Asetusta läpi yrittäessäni tuli Tuulilta taas kommentti että Oskun kanssa ei onnistu väkisin. Melko hellin ottein taidan pääosin mennä ja siksi tulokset tulevat niin hitaasti.
 
Avoja mentiin ensin vasempaan kierrokseen käynnissä, sitten ravissa. Tällä kertaa peiliä kohti kuten viimeksi haaveilin. Takapää pysyi paremmin hallussa mutta taisin keskittyä liikaa peiliin tuijottamiseen enkä tuntemaan sitä mitä alla tapahtuu. Ei hirmu ihania avoja edelleenkään. Ongelmana superkriittinen kuski, joka löysi joka kerta jotain parannettavaa vaikka palaute olisikin ollut hyvää. Seilaamista eestaas sekä jyrkkyydessä että linjalla ja vinossa istuva kuski (sitä en huomannut ite). Ravissa meni yllättävän ok. Oikeaan kierrokseen ehdittiin mennä vaan käynnissä. Taivutus ei mennyt kunnolla läpi voltilla eikä sitten avossakaan. Aika paljon enemmän ois vissiin Oskun kanssa pitänyt volttailla että olisi tullut hyväksi. Keskiviikkona ei ainakaan ollut volttien määrä liian vähäinen. Oikeaan meidän avo oli jatkuvasti liian jyrkkää vaikka siitä tuli jatkuvasti sanomistakin. Liikaa peiliin tuijottelua ja liian vähän oikeaa ajatusta itellä mukana. Ja asetuksen kunnollinen puuttuminen häiritsi enkä joka kerta ehtinyt suoristaakaan. Eipä ainakaan hepo mennyt turhan hitaasti.
 
Taisin ite olla taas turhan jäykkänä avoissa. Vasemman hartian laskemista en huomannut enkä ikinä muistanut keskittyä siihen kuin sen pienen hetken kun asiasta kuulin. Alkutunnista säätelin jalustimien pituuksia eestaas. Ensin ne oli muka liian pitkät mutta sitten ne olikin liian lyhyet. Harjoitusravissa oli hieman hankalahko istua mutta jalustimet taisi olla sittenkin pidempinä sopivammat. Osku ei tänään ruvennut lonksumaan missään vaiheessa. Liittyy ehkä työskentelyn määrään. Pääsi helpommalla niin ei päätäkään tarvinnut viskoa. Meni siis huonommin kuin keskiviikkona vaikka nytkin tuli palautetta että meni hyvin. Tänään mentiin pyöreänä vain pätkiä kerrallaan.
 
Avoihin tarvitsisin näemmä vielä enemmän aikaa, tilaa ja toistokertoja. Periaate on ok mutta kai ne taidot on päässeet ruosteeseen. Kiva että nyt sain kuitenkin uusintakerran. Ja tänään ei tullut sanomista karkaavasta takaosasta. Taivutuksen vaatimattomuus jäi kommentoimatta. On tuo Osku huippuhepo.
 
Ongelmia:
ei niin hyvin ku keskiviikkona
avot kuski vähän jäykkänä
kuskin asennossa oli pielessä vähän sitä sun toista taas
turhan kriittinen kuski
 
Parannusta:
Osku on kiva
takaosa ei karannut avoissa
ei päänviskelyä lopputunnista