Tänään estevalkassa tehtiin samoja juttuja kuin eilen tunnilla. Ratsukoita oli kivasti vain 3 ja sain onneksi mennä Tellulla. Pakkasta oli n. -17 eli melko kylmä. Olin ihan poikki jo ennen verkkahyppyjä. Ope huusi että laukkaa pitää työstää, ratsastaa hevosta pois oikean pohkeen päältä ja siirtää painoa enemmän takaosalle. Alkuverkassa käsissä oli taas 3-sormihanskat ja ohjat valui pitkiksi. Huomasin että ranteet oli välillä ihan mutkalla. Ravissa yritin volteilla väistättää takaosaa ulos. Ei ehkä sen takia tuntunut niin pahasti puskevan sisälle kuin aiemmin.

 
Verkkahyppyinä hypättiin eiliseen tapaan kolmea kavalettia innariväleillä. Meni suht ok, vaikka tuli sanomista turhasta löysyydestä. Ihan joka kerta ei ollut edes väärä laukka tehtävän jälkeen. Muutama kerta kumpaankin suuntaan. Vähän oli tasapainoilemista jo tässä pidätteiden ja myötäämisen kanssa kun piti saada hypyissäkin vaikutettua. Pohkeet taisi huidella irti, monesti ainakin. Tunnustan.
 
Seuraavaksi hypättiin portteja, alkuun 2 porttia ja väliin 1 laukka. Huomattavasti paremmin ku eilen vaikken nytkään ollut ihan varma että sainko Tellun kunnolla suoristettua ennen ekaa hyppyä. Meni silti yli. Nyt väliin lisättiin kolmaskin portti ja ekalla kerralla paineltiin liian isossa laukassa. Eka meni siististi, keskimmäiseen heppa kolautti etusensa kunnolla (este pysyi silti pystyssä) ja vikaankin taisi kopsahtaa. Aivan liian lujaa sanoi ope. Minä kun yritin hakea tarmokasta ja hyvin etenevää laukkaa, pieleen meni siis vauhdin osalta. Uusintayrityksellä meni vähän paremmin ja kolmannella jo kelvosti. Aika hitaasti sai lähestyä, niin hitaasti etten ollut varma onko ratsu pohkeen edessä ja vähän arkailin että meneekö se. Eiliseltä oli aika raskas henkinen kieltoreppu mukana haittaamassa omia suorituksia.
 
Sitten hypättiin eiliseen tapaan penkkieste ja roskis, ei ongelmia. Yksi päivän tasaisimmista suorituksista. Roskiksella taisi jopa laukka vaihtua toivotusti. Sen jälkeen hypättiin vesimatto yksittäisenä. Meille nosti n. kasikymppiin jo ekalla kierroksella. Kuskia jännitti enemmän kuin heppaa. Ekalla kerralla Tellu katsoi itse jalkansa kun ei askel sopinut. Se taidettiin mennä kahdesti.
 
Sen jälkeen päästiin jo niihin juttuihin, jotka eilen jäi Amin kanssa testaamatta. Trippeli, vesimatto ja roskiseste, 6 laukkaa linjalle. Trippelille ratsu hoiti taas askeleiden katsomisen ja ponnistettiin läheltä. Vesimatolle roikaistiinkin sitten kaukaa ja välissä sai pidättää aika paljon että mahtui 6 askelta. Ite voisi vielä nopeammin esteen jälkeen olla toimintakykyinen, nyt tuntui että hepo ehti mennä jo 2 laukkaa ennen kuin olin pidättämässä. Vääriä laukkoja tuli edelleen ja niitä sitten vaihdeltiin enimmäkseen ravin kautta. Nyt jopa tunsin takapuoleeni kun hepo oli ristilaukassa. Edistystä. Tämän tehtävän jälkeen opelta tuli kommentti että ei olla hevosen kanssa oikein synkassa tms. Siltä se vähän tuntuikin, mennään eri rytmissä. Oma esteluotto oli vielä säröillä.
 
Loppuun hypättiin vielä 6 hypyn rata. Estekorkeus oli korkeimmillaan 80 pinnassa, trippelikin näytti melko valtavalta. Alkuun 2 portin sarja, roskiseste, trippeli, vesimatto, penkki ja roskis vielä loppuun. Kakkosella (roskis), kolmosella (trippeli) ja kutosella (roskis) piti vaihtua laukat. Meidän alku oli kaamea kun 6 metrin väli mentiin 2 laukalla, onneksi ope oli kerrankin selin kun sössin. Laukkoja korjattiin vähän joka välissä. Kakkonen (roskis) meni ihan siististi. Korjattiin laukka ja ennen trippeliä ope huusi että pidätä ja se kuulemma paransi menoa ja vähensi kaahotusta sekä omaa kenotusta. Taas korjattiin laukkaa. Vesimatolle loikattiin taas kaukaa ja pidätin välissä. Penkki meni suht siististi. Roskikselle sitten vähän kiihtyi ja ponnisti kaukaa Tellutyyliin. Laukka taisi kuitenkin vaihtua toivotusti.
 
Jos oltaisiin menty vielä toinen kierros niin olisin ehkä pikkuhiljaa uskaltanut jo ruveta luottamaan Telluun että se menee kummallisemmistakin jutuista mukisematta yli. En ennen tätä tajunnut kuinka hallaa eilinen kieltely omalle ratsastukselleni teki. Onnistumiset on näemmä aika paljon korvien välistä kiinni. Onneksi en sentään panikoinut niin että Tellukin olisi ruvennut kieltämään. Etukenotus ei tänään kuulemma ollut niin pahaa, ainakaan en saanut siitä kommenttia. Ope sanoi että olisi varmaan kommentoinut jos olisin kenottanut. Kasikympin esteet näytti tänään taas isoilta. Sisälläni asuu näemmä myös epävarma pelkuri. Toivottavasti se näistä hyvistä kokemuksista nyt rohkastui.
 
Ongelmia:
kuskin eilen musertunut itseluottamus
väärät laukat
myötääminen esteillä
kuskin kyky tunnistaa sopiva laukan tempo tehtävälle
 
Parannusta:
kaikesta mukisematta yli
luottamus parani pikkuhiljaa
ei ihan joka kerta väärällä laukalla alas
 
©Nora
Kuvia valkasta ei taida tulla, joten somisteeksi oma raapustus kalenterin takasivulta (kansissa on Hevoshullun tarroja). Yrittää esittää Tellua.