Kun olin päässyt Tellulta alas oli luvassa nopea ratsunvaihto. Ekaa kertaa elämässä sama luokka kahdella eri ratsulla. Onneksi omistaja oli satuloinut ja suitsinut Easyn valmiiksi. Heppa matkaan ja maneesille. Tässä välissä piti itse rauhoittua hirveistä täpinöistä. Kun olin päässyt selkään olikin jo aika mennä verkkaamaan. Vähän aikaa käveltiin pitkin ohjin ennen kuin rupesin ravaamaan. Easy oli käynnissä taas tahmainen, ravissa kivan rauhallinen. Laukassakin malttoi mutta jottei meno olisi liian tylsää, esitti hepo takanurkassa pukkeja. Vähän tasapaino heilui mutta pysyin kuitenkin kyydissä.

 
Verkkahyppyjä otettiin ristikolle kaksi. Ekan hypyn jälkeen harmitti että ponnistettiin turhan kaukaa. Jälkimmäinen ristikkohyppy olikin lähes täydellinen. Hepo lähestyi loppuun asti rauhallisena ja tasaisesti, askel sopi hienosti ja kuskikin myötäsi kunnolla. Pystylle hypättiin 2 vai 3 hyppyä. Välillä lähestyi melko lujaa ja kaarteessa ennen esteelle kääntöä kiihdytteli välillä. Voltti alkuun paransi tilannetta. Hyppyihin ponnistettiin välillä vähän kaukaa eikä kuski malttanut odottaa paikkoja lähemmäs. Hypyn jälkeen hepo vähän ravisteli päätä mutta sen sai kuitenkin tosi nopeasti takas kuulolle, käyntiinkin. Okserille hypättiin myös muutama hyppy ja meni ihan ok. Kävin varmuuden vuoksi Easyllekin näyttämässä vesimattoa muttei sitä kiinnostanut yhtään Tellua enempää.
 
Meidän hyppyvuoro oli tokavikana, joten ehdittiin melko pitkään kävellä pitkin ohjin. Tässäkin hepo esitteli hyvää sivuliikkuvuuttaan ja esitti ylimääräisen loikan. Sen jälkeen naureskelin että jos olen tippumassa niin se luultavasti tapahtuu muualla kuin esteillä. Odotellessa ei jännittänyt lähes yhtään mutta hitusen sitten portin edessä edellisen hypätessä. En uskaltanut pysähtyä odottelemaan ettei ratsun energiat lähde pöllöytymään.
 
Sama juttu kuin Tellun kanssa aluksi eli ratahenkilöiden varotus suunnitelmistani. Tellun kanssa piti saada parempi aika ja tiesin että Easyn kanssa voisin hyvinkin yrittää alittaa sen, joten pelasin varman päälle ja päätin että jätän ensimmäisen oikoreittini käyttämättä. Mentiin muutenkin Easyksi kivan rauhassa. Ei voi olla todellista että estekisoissa hepo viskoo päätään vähemmän kuin kouluradalla.
 
Alotettiin myös oikeassa kierroksessa. Easy meni kivasti, ei kiihdytellyt pahemmin. Easynkin kanssa kakkosen ja kolmosen väli meni vasemmassa laukassa mutta nyt väliin mahtui myös seitsemäs askel. Neloselle tein kunnon pitkän tien. Silti hypättiin vähän kaukaa. Vitoselle tehtiin myös iso kaarre mutta se hypättiin pikemminkin vähän läheltä. Vitosella jäi laukka vaihtumatta mutta se vaihtui sitten ravin kautta uralla. Yritin mennä pitkälle päätyyn mutta taisin ajatella kääntämistä kun ratsu puski sisäpohjetta vastaan. Selässä meno tuntui tässä vaiheessa tosi rumalta kun hepo liiraa oikealle, yritän pitää ulko-ohjalla tuntumaa ja ratsu kattoo vasemmalle ja lopulta vedän oikeasta yrittäen asettaa menosuuntaan. Taisi kädetkin nousta. Video on onneksi armollinen tällaisissa eikä näytä niin pahalta kuin tuntui.
 
Vesimatolle hyvä suoristus ja täysin kyttäämättä yli. Laukka jäi vaihtumatta ja parin askeleen jälkeen Easy vaihtoi edestä. Alkukaarre mentiin ristilaukassa mutta lopulta myös takaosa vaihtoi. Seiskalle taidettiin hypätä hitusen läheltä. Laukka pysyi linjalla vasempana ja väliin tuli odotetut 4 askelta. Easyn kanssa ysille kääntyminen alkoi jo kasilta. Kaarre meni tyylikkäästi esteiden välistä ja ratsu oli kuulolla. Laukka vaihtui ysillä ja kaarteessa ennen kymppiä mentiin vähän turhan kenossa ja vauhdilla. Tällä kertaa sain kuitenkin suoristettua ennen estettä ja hyppy meni paremmin kuin Tellun kanssa.
 
Yllättävän tasainen rata eikä oikein ongelmia missään vaiheessa. Vauhti oli kuskin hallussa ja hepo kuunteli hyvin ja protestoimatta. Meni paljon paremmin kuin yksissäkään treeneissä tähän asti. Kuski voisi opetella myötäämään vielä vähän paremmin mutta nyt ei näemmä ratsua haitannut. Ajaksi tuli 24,59 ja sillä tultiin toiseksi. Meillä olisi ollut kaikki mahdollisuudet kisata Tellun ajan rikkomisesta jos olisin oikonut myös vesimaton jälkeen. Kivempihan se olisi muita vastaan kisata kuin itseään. Meidän ensimmäinen 80-rata ja kuskille siis tuplavoitto luokasta. Tähän ei voi olla kuin erittäin tyytyväinen! Heppa jatkoi vielä metriin omistajansa kanssa.
 
 
Tästäkin videoinnista kiitos menee Annelle ja kiitos Minnalle että sain käydä hyppäämässä :)