Kajaaniin Suvin opetukseen olin taas himoinnut pitkään. Yksityistuntia ei nytkään järjestynyt mutta mahdollisuus oli ottaa ratsu tallilta lainaan ja tulla yksäreiden kanssa estevalkkaan. Tämä kuulosti hyvältä, vaikka tulikin vähän kalliimmaksi (ratsu 22e + opetus 15e = 37e). Toisaalta yksityistunninkin hinta oli noussut jo 35 euroon. Ratsukseni sain viime kerralta tutun Bryggin. Onneksi talli oli edelliskerralta tuttu, joten löysin hevosen ja tarvikkeet. Vaikka olin ajoissa liikkeellä niin lopulta meinasi silti tulla kiire. Onneksi löytyi avuliasta henkilökuntaa auttamaan. En kuitenkaan myöhästynyt mistään kun maneesin oven takanakin jouduttiin muutama minuutti vielä odottamaan. Yksäreitä oli paikalla 3 ja me sitten neljäntenä.

 
Alkuun tuli taas toteamus että hepo reagoi raippaan melko voimakkaasti, joten kääntämistehtävässä sen voi laittaa ulkokäteen jos haittaa. Alkuun mentiin pohkeenväistöä käynnissä. Hepo oli vähän hidas ja pitkä. Viimeksi en ole tainnut ratsastaa yhtä kriittisesti. Kommentteja tuli että nyrkit pystyyn, pikkurillit nyrkkiin ja kyynärpäät kylkiin. Ravissa hepo eteni alkuun reippaasti mutta myöhemmin sai vähän hoputtaakin. Muutaman kerran tuli toivetta että ratsua pyöreämmälle kaulalle. Huomasin Brygginkin kanssa että tukeutui oikeaan ohjaan huonommin.
 
Ekana tehtävänä mentiin ainakin Virpitalleilta tuttua ellipsitehtävää. Alkuun puomeina ja ensin vain suorat linjat käyttöön, myöhemmin kaarteetkin. Suorille piti testata 5 ja 6 laukkaa. Alkuun 5 tuntui helpommalta mutta hepo rupesi vähän jarruttelemaan. Kuudella sitten mentiin. Kaarille piti ottaa 3 laukkaa. Aluksi huomasi hyvin että jos askel ei sopinut niin kuskin jalat oli irti ja hepo rikkoi raville. Vasemmalla kierroksella alotettiin jos en väärin muista. Meidän meno onneksi parani loppua kohti. Ensin tuli vasempaan askelvirheitä puomeille, oikeaan kierrokseen vähemmän. Sitten korotettiin pikkupystyiksi ja taidettiin päästä vasen kierros täysin ilman askelvirheitä. Olisikohan yksi raviaskel mahtunut joukkoon. En muista korotettiinko mutta esteet oli oikeassakin kierroksessa turvallisesti alle puolen metrin. Kaksi suoraa loikattiin viidellä ja kahteen kaarteeseen livahti 4 kun ohjasin huonosti ja ratsu valui ulos.
 
Kaarteet ois voineet mennä teknisesti paljon paremminkin. Asetusta en paljoa miettinyt ja ratsu tuntui valuvan sisäpohkeen päälle. Kaarteisiin tarvitsi myös paremman ja vähän isomman laukan jos meinasi selvitä kolmella. Suorilla taas joutui pidättämään että kuusi mahtui. Hepo reagoi pohkeisiin vähän hitaasti. Ei onnistunut samanlainen kaukaa hyppääminen kuin Tellulla vaan hepo päätti ottaa vielä yhden askeleen. Estekorkeuksiin nähden tuntui että pyllistelin vähän liikaa.
 
Sitten vaihdettiin jumppasarjaan. Keskilinjalla oli puomi, ristikko, ristikko, puomi, okseri, puomi ja okseri. Jokaisella laukalla mentiin siis jostain yli. Alkuun meidän piti saada laukkaa paljon reippaammaksi ja napakammaksi. Tehtiin muutama pääty-ympyrä. Ope kehoitti käyttämään raippaa mutta jostain syystä en käyttänyt. Olisin voinut ihan hyvin. Vaan hyvin se lopulta liikkui pohkeistakin. Sitten kiinni ja askelta lyhemmäksi. Ohje oli että ekalta puomilta ohjat kokonaan pois, ihan löysiksi. Mentiin useampi kierros ja suunta vaihtui aina välillä. Korkeudet ei hirvittäneet vaikka melko pian rupesivatkin näyttämään isoilta. Ope sanoi että saa sanoa jos tahtoo lopettaa. Vastasin että luotan opettajan arviointikykyyn.
 
Tehtiin joka kerta pääty-ympyrä alle. Hepo ei liikoja esteistä stressannut vaan meni varmasti yli. Vähän liirasi vasempaan reunaan. Ope joutui välillä välissäkin sanomaan että pohkeita kunnolla. Sanoi että Brygg vähän hyppelee eikä ota kovin vakavasti. Kun esteet nousi niin meille tuli pari pudotusta. Lopulta päästiin kuitenkin puhtaasti yli kun ratsu terästäytyi ja nosti jalkansa kunnolla. Itellä oli pohtimista oman ylävartalon kanssa ja siinä, miten saan jalat pidettyä lähellä kylkiä. Vikalla kerralla sukelsin vähän enemmän ja itestä tuntui paremmalta. Jalatkin pysyi hyvin hevosen ympärillä. Siitä unohdin kysyä kommentit että mikä oli paras tyyli. Lopuksi meidän estekorkeus oli kuulemma 110 kieppeillä. Hyvinhän se meni kun oli varma hyppääjä alla.
 
Loppuraveissakin Bryggiä joutui vähän hoputtamaan eteen ja työskentelemään. Tasaista pyöreää menoa ei vieläkään saatu vaan tuntui että herkästi menee pitkäksi. Tunnin jälkeen tallissa sitten vielä jalkojen pesu ja loimitus.
 
Ongelmia:
hepo venyi herkästi pitkäksi
reagoi pohkeisiin vähän hitaasti, en saanut vaikutettua ponnistuspaikkoihin
kompasteli takasillaan useamman kerran tunnin aikana
 
Parannusta:
hepo oli perusvarma ja meni aina yli vaikka kuski unohtikin ratsastaa
positiivinen ope