Helatorstain kisat jatkui itellä seuraavan luokan radan opettelulla. Vuorossa siis 90 cm Easylla, arvosteluna tässäkin A.2.0. Keli lämpeni roimasti ja rupesin ikävöimään t-paitaa. Mittari näytti parhaimmillaan +22 ja aurinko paistoi. Väliin tosin tuli kuurosateita.

 
Tämä rata oli onneksi ainakin omaan päähän huomattavasti helpompi oppia kuin edellinen. Linja, suunnanvaihto, linja, kaareva linja ja lopetus. 8 hyppyä. Vähän kummallista oli että lainelauta ei kuulunut hypättäviin esteisiin. Rata oli pelokkeineen muuten sama kuin kasikympissä mutta hyppyjärjestys siis muuttui. Rataa kävellessäni suunnittelin että teen tässäkin kolmoselle ja neloselle tiukat tiet. Missään muualla ei vaihtoehtoreittejä oikeastaan ollut. Tie kutoselta seiskalle vähän huoletti. Väliin oli kai suunniteltu kaarre. Suoristus ennen seiskaa tuli aikaisintaan 2 askelta ennen hyppyä. Tässäkin luokassa oli 12 osallistujaa ja korkeus siis 90/100/110.
 
Oma tulkinta ratapiirroksesta. Luokan ollessa 90 oli ainakin kolmosokseri 95 cm korkea.
 
Alotin varmuuden vuoksi Easynkin kanssa näyttämällä esteet sille. Esteistä se ei välittänyt mutta oli samaa mieltä kuin Kora että seinään nojaava ylimääräinen portti on pelottava. Hassu esteheppa. Alkuun oli verkassa kivan rauhallinen. Mutta kun ruvettiin hyppäämään verkkaesteitä niin kierrokset nousi. Ensin hypättiin nelosta eli porttia väärään suuntaan. Oltiin niin nopsia että hypättiin se heti ratakorkeudessa. Olisi sen pienempänäkin saanut mennä mutta meni jo. Se mentiin muistaakseni kolmesti. Ponnistuspaikat ei meinanneet osua ja taisi kolinaakin tulla. Este pysyi kuitenkin pystyssä. Seuraava verkkaeste oli kutonen eli valkoinen okseri. Se mentiin vielä lujempaa. Ekalla kerralla jatkoin sen jälkeen uralle kunnes tajusin että radalla seiska on seuraavana. Sen jälkeen käänsin seiskan sisäpuolelta. Vauhtia oli liikaa ja arvelin että jos sama meno jatkuu radalla niin ongelmia on luvassa. Olisi pitänyt ottaa esteen jälkeen kontrollipysäytyksiä.
 
Kakkoseste eli lankku. Kuvan otti Venla.
 
Tällä kertaa oma hyppyvuoro oli tokana. Kuten tavallista niin pahiten jännitti ekan hypätessä. Kun päästiin radalle niin tervehdyksen jälkeen tein kuten tavallista laukkaympyrän. Meno tuntui aika pahalta kaahotukselta, joten tein toisenkin. Olisi ehkä kannattanut ottaa vielä kolmas alle. Lähdettiin kuitenkin liikkeelle. Vähän hirvitti kun heti eka este oli täysimittainen okseri. Yli päästiin. Välille ennen kakkosta tuli reilu neljä laukkaa ja Easy pomppasi kakkosesta hyvin eksoottisella tyylillä lähes tasajalkaa yli. En päässyt hyppyyn mukaan ja ohjatkin karkasi pitkiksi. Mutta koska kello kävi ja oltiin aikaratsastusluokassa niin vain fataaleissa tilanteissa luisutaan suunnitelmista. Ohjien keräilyä siis ja tiukka kaarre kolmoselle. Laukka pysyi oikeana kuten pitikin ja päästiin kääntymään vitosen sisäpuolelta.
 
Este kolme eli korkea okseri. Venla otti kuvan.
 
Kolmosen jälkeen kaarre valahti vielä kummallisemman näköiseksi kuin Koran kanssa. Pientä mutkaa ykkösen eteen mutta sain kuitenkin käännettyä sen sisäpuolelta. Laukkakin oli vasen kuten pitikin. Kovin pitkää tietä ei tehty ja lähestyttiin neloselle vähän kaarevasti. Hepo oli kuitenkin kartalla minne mennään ja yli päästiin. Ponnistuspaikka tuli tosin vähän lähelle. Väliin tuli 6 askelta ja vitoselle ponnistettiin vielä lähempää. Hyvin hepo jalkansa siitä yli nosti. Kutonen vähän jännitti itteäni etukäteen. Siitäkin selvittiin mutta laukka jäi hypyssä vaihtumatta. Kutosen jälkeen vauhtia oli liikaa ja tilanteet tuli turhan äkkiä. Easy kuvitteli hyppäävänsä nelosen eli portin toiseen suuntaan enkä saanut selvästi kerrottua että pitääkin kääntyä vesimatolle. Mentiin kohti tolppaa eikä se siitä enää yli mennyt. Siihen tyssäsi esteiden väliin. Käänsin sitten vesimaton eteen. Ja totesin että uutta yritystä vaan. Erittäin maltillisen kokoisella laukkavoltilla vauhtia ja vesimatosta yli. Etuset kopsahti puomiin mutta pysyi ylhäällä. Sitten tiukka kaarre vasempaan ja vielä viimeisestä okserista yli. Laukkakin vaihtui.
 
Vitosen alla oli kukkalaatikot. Venla kuvasi tämänkin.
 
Kylläpä harmitti. Ainakin 10 minuuttia. Näköjään jonkinlaista ihmisenä kasvamista tapahtuu kun pääsin harmituksesta noinkin äkkiä yli. Rataan en kovin tyytyväinen ollut koska hepo meni turhan vauhdikkaasti ja kuunteli vähän turhan vähän. Ehkä Easyn kanssa pihalla olisi onnistunut paremmin ja rauhallisemmin. Pysyin kuitenkin kiellossa kyydissä. Tällä tuloksella oltiin luokassa yhdeksänsiä kahdeksan puhtaan jälkeen. Se vähän yllätti että kiellolla saatiin nopeampi aika kuin osa ratsukoista pudotuksella. Videosta kellotin että kiellossa tuhraantui noin 10 sekuntia. Puhtaalla radalla oltaisiin hyvällä tuurilla ylletty kolmanneksi. Mutta ei voi mitään ja nyt kävi näin. Tällaisia nopeasti tulevia hankalia linjoja olisi hyvä treenata.
 
Meidän rata (Inka kuvasi): http://youtu.be/RitlDuRxXHU
 
Easy hyppäsi vielä metrin omistajansa kanssa. Kisojen jälkeen hepo sai taas hetken nauttia vihreän syömisestä pihalla ennen kuin pääsi ottamaan aurinkoa tarhaansa.