Keskiviikkokin oli selvästi tallipäivä. Lämpömittari näytti +29 eli vielä kuumempaa kuin eilen. Luvassa esteitä ja mulle luvattiin jo puhelimessa Ruusu (Suvin ottama kuva). Hitusen jännitti mutta mietin että tästä jos selviän niin oon hyvä :) Ruusu on 7v eestinhevostamma ja vissiin ollut melko kouluttamaton ennen ku Aaltikselle muutti tässä joskus keväällä. Tunteja se ei (ainakaan monta) ole vielä tehnyt. Korkeutta hepalla lienee jotain puolentoista metrin huippeilla. Veikkaisin isoksi poniksi.

 
Ruusu oli mulle haettu sisään ja harjattu jo ennen kun pääsin paikalle (kiitos Suvi). Satuloidessa oli ihan nätisti. Esteitä kasattiin kentälle lähes samat vermeet ku tiistainakin oli eli 4 kavaletin jumppasarja (me saatiin sitten oma 2 kavaletin sarja) ja toiselle sivulle pysty ja okseri 21 metrin välillä. Ruusulle sain apuvälineiksi gramaanit, jotka laitoin sivuille kiinni, pitkä keppi vasempaan käteen ja kannuksetkin sopi vielä laittaa. Kun mentiin kentälle niin pihalla huristi pelottava traktori mutta hyvin päästiin siitä ohi vaikka Ruusua selvästi jännitti. Sitä en ainakaan jaksanut ite jännittää joten olin varmaan melko rauhallinen esimerkki. Ratsukoita tunnilla oli 7.
 
Heti kun lähdettiin liikkeelle niin saatiin ohjeeksi että varsinkin vasen gramaani tiukalle. Oikeassa kierroksessa Ruusulla on ollut tapana liirata menemään lapa vasemmalla. Nyt hepo meni nätisti eikä pahemmin edes testaillut. Ravi oli ihan supertasaista, ei tehnyt mieli keventää kovin isosti. Alkuun mentiin vähän turhan reippaasti töpöttäen mutta vauhti rauhottui poninkin rauhottuessa. Kummatkin kierrokset meni mukisematta. Laukkaa vähän jännitin alkuun. Ei noussut ihan heti mutta muutaman pyynnön jälkeen kuitenkin. Alkuun laukkailtiin ympyrällä keskellä kenttää. Ohjaus oli vähän raskas mutta toimiva kuitenkin. Ei liiraillut mutta vauhti oli aika reipas. Laukkasin sitten koko kenttääkin ja tein isoja voltteja siinä missä muutkin. Ja sama juttu toiseen suuntaan. Onneksi ei hirmu pitkään laukattu kun oli kuitenkin sen verran työlästä.
 
Meille tehtiin siis oma jumppasarja kahdesta kavaletista. Ihan hyvä. Ekalla kerralla jäi vähän ahtaaksi ja keilattiin jälkimmäinen. Väliä sitten pidennettiin joitakin kymmeniä senttejä. Sitten pysy puomit ylhäällä. Ruusu ei todellakaan hypännyt kaukaa, pikemminkin tosi läheltä. Jälkimmäinen hyppy lähti joka kerralla kummasti vinoon mutta mentiin kuitenkin yli eikä ohi. Ja toiseen kierrokseen sama juttu. Kavalettilinjalle suoristus onnistui helposti, vauhtikin pysyi samana. Sitten piti vaan luottaa siihen että päästään yli. Rehellisestihän hepo kavaletit hyppäsi. Muiden hypätessä pyörittiin keskellä käyntiä. Siinä hepo yritti olla vähän raskas kädelle. Ja kun oma vuoro koitti ja lähdettiin laukkaan niin välillä oikeen ampaistiin matkaan ja piti tehdä voltti vauhdin hillitsemiseksi.
 
Seuraavaksi siirryttiin linjaan, vasemmassa kierroksessa. Meille tuli ohjeeksi että askelmäärästä ei tarvitse välittää kunhan mennään yli. Ja gramaaneita pidemmäksi. Ekalla kerralla suoristin turhan aikaisin eikä lähestytty valkealle pystylle ihan suoraan. Ruusu yllätti tiukalla kurvillaan ja hyvällä suoristuksellaan. Yritin väistättää linjalle mutta aavistuksen vinosti tultiin esteelle eikä Ruusu hypännyt vaan viuhahti vasemmalta ohi. Huonosti sain esteen takana hiljennettyä. Uusi yritys ravilla ja taas vasemmalta ohi. Sitten este laitettiin ristikoksi ja päästiin ravilla yli. Laukka tuli esteeltä, lievää kiemurtelua (vähemmän ku Topilla) väliin ja ristikko-okserista päästiin suorilta yli. Siihen taisi tulla itellä vähän hassu mukanaolo. Ruusu taas hyppäsi kunnolla alas venyttäen vaikka läheltä mentiinkin. Ja isot taputukset hepalle. Seuraavalla kierroksella osasin kääntää pystylle vasta myöhemmin ja saatiin kiva suora linja siihen laukassa. Yli, aavistus kiemuraa ja ristikko-okseri taas mukisematta. Ite mietin että pitäisi myödätä vielä paremmin. Tähän olisin ollut jo henkisesti valmis lopettamaan.
 
Lopuksi mentiin vielä ensin linja, päädyssä laukkaa kiinni ja kavaletit perään. Siitä tuli meidän päivän paras suoritus. Keskityin kunnolla myötäämään ja sainkin kädet vietyä ylös harjaan kummallakin esteellä. Mukisematta yli. Estekorkeus oli maksimissaan n. 60 sentin luokkaa. Laukan vaihto ravin kautta päässä ja kavaleteille. Jälkimmäisellä heitti oikealle mutta pysyin kyydissä. Hieno poni!
 
Taisi olla Ruusun ekoja kunnon esteitä. Tuuli sanoi hypänneensä sillä aiemmin vaan ristikoita. Hyvinhän se noista selviytyi. Eikä todellakaan ole yhtään kömpelön oloinen vaan osaa nostaa jalkansa. Vauhti rauhottui hienosti loppua kohti myös laukassa. Loppuverkkaravikin meinasi mennä jo vetelöinnin puolelle. Siinä menin gramaanit pidempinä mutta hepo oli edelleen turpa rullalla. Kun sitten päästin ohjat pitkiksi niin gramaaneista loppui pituus kesken kun Ruusu tahtoi venyttää päätään maahan asti. Opelta tuli kommenttia että se on ylpeä sekä musta että Ruususta :) Ja ite olin tosi mielissäni että selvisin tästä tunnista näin hyvin.
 
Ei ollut hirmu rankka tunti tämäkään mutta ainakin kelistä johtuen oltiin ihan märkiä. Turvaliivin alta löytyi märkä kuski ja ratsu oli märkä kaulaa myöten. Ruusu pääsi sitten suihkuun. Itelleni olisin kaivannut vaihtovaatteita.
 
Ongelmia:
pidempään laukkaaminen oli raskasta
kaksi kieltoa pystystä vasemmalta ohi
kavaleteilla veti vinoon
en saanut aluksi myödättyä tarpeeksi
 
Parannusta:
kaikki pysy kyydissä
ihanan tasainen ravi
Ruusu ei pöljäillyt tai huidellut minne huvittaa
hyppäsi rehellisesti
yritti kovasti
tosi sympaattinen ponny, tykkäsin