Tänään vuorossa oli KenCupin toinen osakilpailu, estehyppelyä. Luokkia oli tarjolla 3: 50, 60 ja 70 cm. Ei siis hirveästi tarvinnut arpoa että minkä menisin. Ja kisahepaksi tietenkin Tellu. Kisat alkoi kello 17 ja kaikissa luokissa oli arvosteluna 367.1, kahdessa ekassa luokassa 11 hypättävää estettä ja vikassa lisäksi sarja kahdentenatoista. Hepo hyppäsi 50 cm pohjille ja meni sen tosi hyvin. Reippaasti ja kyttäämättä, taisi olla viides.

 
Rataan kävin tutustumassa vähän joka välissä. Kävelin sen vissiin kolmesti läpi. Joka kerta muuttui suunnitelma ja lopulta päätin mennä uusinnassa kunnon suorilla linjoilla vaikka esteistä mennäänkin sitten vinosti yli.
 
Kolmannessa luokassa meitä oli alunperin 31 ilmottautunutta kisaajaa mutta lopullinen määrä oli 29. 8 sijoittui kuitenkin. Aika kovatasoisia kanssakisaajia oli luvassa. Lähtövuoroni oli 25. eli häntäpäässä. Alunperin pelkäsin että sillon ruvetaan olemaan jo yön puolella mutta ei kello tainnut paljoa kahdeksaa enempää olla (videon mukaan 20.06). Keliksi luvattiin viileää ja sateista mutta iltapäivästä oli +17. Kisojen aikaan ehkä +12 ja vähän tihkutti kuuroissa. Meidän hyppyvuoron aikaan oli enää hyvin tuulista. Kanttiini meinasi lähteä lentoon ja maalilinjamerkit kaatuili.
 
Kahdessa ekassa luokassa oli ryhmäverkat mutta meillä oli verkka maneesissa. 6 ratsukkoa sai olla siellä kerrallaan mutta itse näin ainakin 8. Lisäksi osa hyppeli verkkaesteitä ehkä 90 cm:n korkeudella. Kun mentiin maneesiin niin Tellu käyttäytyi ihan hassusti ja hirnui vaikka kuinka. En muista sen aiemmin tolleen mekastaneen. Ehkä sitä kummastutti vieraat hevoset paikalla. Tosin olihan siellä koulukisoissakin vieraita.
 
Tellu oli alkuverkasta vähän veltohko mutta rupesi sitten kiihdyttelemään kun tajusi että mekin hypellään. Verkkahypyt meni pääosin hyvin ja ponnistuspaikat osui kivasti jopa vähän lähelle kuin kauas. Tunnustan että muutama kyllä hypättiin kauempaakin kun ei askeleet ihan osuneet enkä luottanut siihen että +1 askeleella tulee hyvä. Tulipa samalla testattua sekin että tarvittaessa hepo hyppää kauempaakin kun pyydän. Muistin myös testata kääntymisen sillä kolme melko tiukkaa paikkaa oli radalla luvassa. Takapuoli penkkiin ja erittäin hyvinhän se kääntyi. Verkkaillessa meni semmonen vartti, sangen passeli.
 
Kun mentiin pihalle niin luulin että meillä ois ollut paljon enemmänkin aikaa mutta 22. oli jo radalla. Siinä sitten seisoskeltiin ja odotettiin omaa vuoroa. Odotellessa tajusin että verkassa unohdin testata miten vinoon hyppääminen ja laukassa usvatus ja hidastus toimii. Pitäisi näemmä rataan tutustumisen jälkeen tehdä verkkasuunnitelmakin. Videokameran sijainnista meinasi lisäksi olla vähän hätä mutta lopulta sille löytyi käyttäjä, kiitos Pia. Yllättävän vähän jännitti tässä vaiheessa. Pahin jännitys taisi olla alkuiltapäivästä kotona kun ei ollut ihan vielä aika lähteä tallille.
 
Radalla Tellu meinasi nostaa laukan ihan oma-alotteisesti mutta minäpä en antanutkaan. Tiet mentiin sieltä mistä olin suunnitellutkin ja muistin pitää pohkeet kiinni sillä melko paljon kieltoja olin tänäänkin nähnyt. Vaikkei esteissä edes ollut portteja tai muitakaan suurempia pelotteita. Vähän risuja, johteita ja kukkasia rekvisiittana kyllä. Kerrankin saatiin hyvä ja hallittu hyppy ykköselle, monesti kun tuntuu että unohdan ratsastaa alun. Tellu ei kyttäillyt eikä viskonut päätäkään kuten viimeksi (paitsi vasta radan jälkeen). Oikeat laukat jäi kyllä tarkistamatta kun keskityin siihen minne mennään. Pelkäsin vitosen jälkeen hyppääväni vahingossa ysin mutta muistin kuitenkin mennä kutoselle.
 
Oma näkemys ratapiirroksesta. Lähtö- ja maalilinjat oli jossain tuollapäin, tarkoista sijainneista ei hajua.
 
Perusradalle (1-7) tein melko pitkät tiet enkä oikonut tarpeettomasti. Ponnistuspaikat oli enemmänkin lähellä kuin kaukana. Kolmonen hypättiin kaukaa mutta nelonen ja vitonen läheltä ja niiden 6 laukan väli mentiin seitsemällä. Seiskalle ei tultu ihan suoraan mutta yli päästiin. Seiskan jälkeen vähän kiihdytin tahtia ja kasi hypättiin vähän vinosti kohti taka-aitaa. Pylly penkkiin ja käännös ysille, vähän vauhtikin hyytyi kaarteessa. Linjalle tuli 5 laukkaa kuten pitikin ja kympin jälkeen käänsin taas aika eksoottisesti ratahenkilökunnan edestä 12B:n takaa kohti yhtätoista (sama ku 1). Se hypättiin vinosti ja lähestyminenkin oli vähän hassu. Sen jälkeen käännetiin kutosen takaa ja tarpeeksi pitkälle mennen kahdentoista linjalle. 2 laukkaa väliin ja vasemmalle ja se oli siinä. Uusinnassa ei vauhti lähtenyt lapasesta kun oli niin paljon käännettävää ja tiesin että kaarteissa meillä hidastuu. Olin ilonen siitä ettei radalla ollut semmosia kääntömahdollisuuksia kuin vuosi sitten että joko käännät jonkun esteen edestä hirmutiukasti tai sitten kierrät sen ja tulet kauempaa.
 
Meidän aika oli 27.58 ja sillä tultiin toisiksi. En ihan ymmärrä että mistä ja miten se voittaja meni kun oli meitä 5 sekuntia nopeampi. Kolmannella aika taas oli yli 30 s. Teknisesti ei ollut yhtään niin hieno rata kuin vaikkapa edellinen 90 cm mutta täällä riitti nopeus ja puhtaus. Saatiin lisää Cup-pisteitä ja jälleen kerran laukata kunniakierrosta :) Sääli ettei se tunnu enää yhtä hienolta kuin ekalla kerralla. Kotiinviemisiksi sininen ruusuke. Nyt on yli puolet kokoelmasta (6/11) Tellun kanssa hankittuja :D Viisi niistä vieläpä tämän vuoden puolella.
 
Kisaleffa: