Mikäpä sen parempi tapa viettää syyslomaa kuin käydä liikuttamassa kaverin hevosta. Sirkka löytyi tallista ja käyttäytyi harjatessa hyvin asiallisesti. Ihan aloillaan ei ollut mutta niin hyvin ettei haitannut hoitamista. Kaviot nosti nätisti. Suitsien laitto oli hankalin operaatio kun päätä piti ensin muka nostella taivaisiin. Satulasta ei ollut moksiskaan. Tallin pihassa hyrisi traktori ja siinä oli jonkinlainen puusavotta menossa. Kivan rauhassa päästiin ohi. Päätin että mennään vähän väljemmille vesille ja nousin kyytiin vasta kentällä.

 
Hetken aikaa saatiin olla ihan keskenämme mutta pian paikalle tuli toinenkin ratsukko. Hyvin mahtui kyllä kaksisteenkin. Alkutunnista ihmettelin mitä tallikissa kyyristelee uralla niin kisu kävi kakkimassa vähän isompaan hiekkalaatikkoon. No, sinnehän ne hevosetkin tarpeensa tekee. Ihan alkuun Sirsi ei hirveästi kuunnellut kuskia niin piti vähän tomeroitua kyydissä. Mukavan vähän kyllä kyttäili parinkymmenen metrin päässä olevaa klapitustakaan.
 
Mentiin ihan paerusratsastusta taas. Viime sunnuntain jäljiltä ajattelin että nyt pyydän ja vaadin täsmällisesti. Käynti oli alkuun vähän tahmeaa mutta suht pian hepo kuitenkin pyöristyi. Läpi tunnin muoto ei ollut ihan tasainen mutta pääosin melko rentoa menoa. Ravissa vähän puski sisään ja alkuun meni tovi ennen kuin sain taipumaan rungosta. Tehtiin paljon siirtymiä. Ravista käyntiin tuli kivasti istunnalla. Pysähdyksessä nousi hitusen ylemmäs eikä malttanut seistä aloillaan kunnolla. Peruutukset onnistui aina lopulta mutta paljon hellemmilläkin avuilla varmasti toimisi halutessaan. Käynnistä raviin siirtymiset oli nahkeita. Ei ollut hepo kovin virtaisella tuulella.
 
Hankalinta oli laukannostot. Kumpaankaan suuntaan hepo ei tahtonut ymmärtää apujani. Ravissa kiihdytteli niin että rupesin pomppimaan ja käynnissä ei tapahtunut juuri minkäänlaista muutosta. Tarpeeksi monen yrityksen kautta päästiin kuitenkin joka kerta laukkaan. Laukassakaan vauhtia ei ollut omasta takaa. Vasen rullasi joten kuten mutta oikeaa sai pikemminkin pitää yllä. Kivasti laukka sitten lyheni ja siirtymät käyntiin oli melko helppoja. Mutta loppuun asti laukka nousi huonosti. Yritinpä välillä vaihtaa laukkaa lennosta mutta tänään oli vastalaukkapäivä. Toisaalta en ihmettele yhtään ettei vaihtunut kun hepo ei kerran laukka-apujani tahtonut ymmärtää. Lopuksi laukattiin hetki ympyröillä kumpaankin kierrokseen tasaista, rauhallista ja etenevää laukkaa hakien. Vasen meni paremmin, kummassakin kierroksessa puski vähän sisään.
 
Lopputunnista kentälle tuli kolmaskin ratsukko. Loppuverkassa oli jo vähän väistelemistä. Sirkka ei tunnin aikana säikkyillyt mitään mutta pysähdyksissä huomasi ettei se kovin pitkään jaksanut kuskiin keskittyä vaan pää lähti pyörimään. Loppuun vielä talutustreenit matkalla takaisin tallille.
 
Ongelmia:
laukannostot
ei kovin innokas heppa
 
Parannusta:
rennompi kaikin puolin