Etukäteen kisoissa oli aika paljon stressattavaa. Hevosten kuskaus kisapaikalle ja kisahoitajat varmistui vasta paria päivää ennen kisoja. Kaikki meni onneksi hyvin. Itse kisasuoritusta en etukäteen pahemmin hermoillut. Tavoitteena oli että kun pysyisin selässä ja muistaisin radan, puhdas rata ois jo plussaa ja nopea aika extraplussaa.

 

Remppa meni hevoskuljetusautoon melko nätisti kyytiin ja ulos. Sitä stressasi kisoissa selvästi vähemmän kun mua. Rata oli tällä kertaa tosi helppo oppia. Piirsin sen ensin ja sit kun näin sen niin melkeen osasin sen jo. Rataan kävellessä en päättänyt reittejä vielä ihan varmasti vaan mietin että päätän sen mukaan miltä Remppa tuntuu verkassa. Laskettiin esteiden välejä mutta tunnustan etten laukka-askelien määrääkään päättänyt.

 

Hyppäsin selkään kun noin 11. ratsastaja oli menossa ja olin paniikissa etten ehdi verkata kunnolla. Siinä vaiheessa vasta rupes jännittämään pahasti. Aika äkkiä pahin jännitys onneksi katosi kun pääsi ratsaille. Ihan hyvin siinä kuitenkin oli aikaa. Verkka oli pikkumaneesissa, joka oli aika lämmin. Taas ensimmäiset hypyt ristikolle ei ollu kovin tyylikkäitä. Ponnistuspaikan miettiminen paransi hyppyjä. Pysty ja okseri meni ihan ok, vauhtia ois ehkä voinu olla taas enemmän vaikka mulla olikin kannukset. Välillä kävin hetken viilentymässä pihalla ja sitten otettiin vielä muutama hyppy. Vikat hypyt oli aika kamalia, vauhtia oli ihan liian vähän. Mutta kun ne ei siitä näyttäneet parantuvan niin annoin olla että sitten radalla jaksetaan vielä.

 

Mun lähtönumeron piti olla 26 mutta se olikin vaihtunut ja olin vasta 30. Odotellessa kävin sitten vielä maneesissa testaamassa miten laukka kulkee ja ihan hyvinhän se lähti.

 

Radalla eka hyppy oli kaamea. Siitä oli suunta vaan ylös. Rata muistu kivasti mieleen ja muistin hengittääkin. Tällä kertaa suorituksen aikana ei ollut enää semmosta actionpaniikkia kuin keväällä Koivikon kisoissa. Vauhtia ois taas voinu olla enemmän. Muistin laskea laukka-askeleet radalla mutta ne unohtui kyllä hyvin pian sen jälkeen, ponnistuspaikkoihin ois pitänyt keskittyä enemmän mutta hyvin Remppa kaikista yli kipusi. Ykkösvaihe meni pitkillä teillä ja puhtaasti, joten jatkettiin toiseen vaiheeseen. Yritin tehdä tiukemmat tiet. Este 11 oli mun ensimmäinen trippelini Rempan kanssa ja hyvin päästiin yli. Jälkikommentti oli että siihen tuli hyvä hyppy. Välillä tuntu että Remppa tiesi mua paremmin että mihin ollaan menossa. Trippelin jälkeen se lähti jyrkästi oikealle just kuten pitikin. Ysiesteestä mentiin sisäpuolelta ihan luontevasti mutten uskaltanu riskeerata ja mennä ykkösen sisäpuolelta. Kierrettiin siis ykkönen että kakstoistaselle tuli suora lähestyminen. Sit yritin raipata Remppaan lisää vauhtia mutta raippa karkasi kaarella. Taisin häkeltyä siitä niin että unohdin että on mulla pohkeetkin. Vikastakin päästiin puhtaasti yli mutta lopuksi syyllistyin taas ennen maalilinjaa kaartamiseen vaikka viimeksi sadattelin sitä etten vikan jälkeen menny vaan lyhintä tietä maalilinjalle.

 

Tuli siis ekoissa aluekisoissa puhdas 90 cm:n rata. Sillä mentiin tän vuoden tavotteesta (puhdas 80 cm) jo 10 cm yli! Lähtöjä luokassa oli 38 ja oma sija oli 18. toisen vaiheen ajalla 36,66. 10 palkittiin ja palkintosijoille ois pitänyt olla 2,5 sekuntia nopeampi. Luokan nopein oli 28,60.

 

Delfin 90-radan aikana käveltiin raviradalla pois Delfin silmistä. Sen jäkeen menin jalkaisten olevien ihmisten kanssa käymään merellä. Hitusen ravattiin ja vielä vähemmän laukattiin rantavedessä, suurin osa käyntiä. Hyvin siinä kastu pärskeistä. Remppa ei vedestä ollu paljon moksiskaan mutta kovan tuulen takia kun aallot nousi pieniksi vaahtopäiksi niin niitä se vähän säikky. Reissun aikana oli kiva aurinkoinen keli. Kun tultiin takasin metrin luokka alkoi ja tajusin etten edes tiennyt omaa sijoitusta kun lähdin maastoilemaan. Onneksi ei sitten tullut luvatonta poissaoloa palkintojenjaosta.

 

Lopuksi ravasin vielä kierroksen raviskalla, ihanan reipasta ravia löyty suorilla. Jäätiin silti ravurista pahasti jälkeen, kierroksella se veti puolen kierroksen johdon. Varsinkin raviskalla mutta päivän aikana Remppa hirnu vaikka kuinka. Ja kamala kuinka kova ääni siitä lähtee kun kerran hirnu mun korvaani.

 

Metrin luokan aikana tuli sitten jättimäinen sadekuuro ja luokka piti keskeyttää siihen. Rempan kanssa mentiin maneesiin pitämään sadetta ja odoteltiin koska päästään pois.

 

Kisaleffa: http://heppajutut.kuvat.fi/kuvat/videot/Omia%20leffoja/Remppa+90cm.mpg