Keskiviikkona menin tallille kuvitellen etten ratsasta ja muutenkin vaan palloilen paikalla. Suunnitelmat meni taas vähän uusiksi ja päädyin ensin putsaamaan karsinan kun en viitsinyt toimettomana olla. Lopulta hepan varustus ja alkuverkkailukin osui kohdalle ja mikäs siinä.

 
Nyt pääsin ottamaan uusinnan eilisestä pienestä kismityksestä. Mentiin ihan perusjuttuja pihalla ja tahkottiin voltteja, suunnanvaihtoja, takaosan väistätystä ja lopulta hirmuinen määrä siirtymiä niin kauan kunnes rupesi sujumaan. Odottelin välillä vähän kuskinvaihtoa mutta omistaja ehti aina kadota paikalta.
 
Asetuksen kanssa sai olla taas tarkkana, välillä varmaan vähän herpaannuin. Sekä siirtymät että laukka parani loppua kohti. Laukasta käyntiin hepo siirtyi nahkeasti mutta hyvin tyytyväinen olin muutamaan käynnistä raviin siirtymään, joissa turpa ei noussut pahasti. Monestihan se nousi. Suunnan vaihdon jälkeen meni taas muutama kierros ennen kun löytyi rentoa menoa. Lopuksi turpa nousi siirtymissä (paitsi laukannostoissa) ja parissa askeleessa rentoutui takaisin alas vaikka siirtymiä tehtiin tiuhaankin.
 
40 minuuttia hujahti äkkiä. Kuskin vaihdon yhteydessä tutkin että ratsun korvantaustat oli vielä kuivat. Oikealla tiellä varmaan oltiin mutta hepan kunto kestää hyvin. Tämä oli sitten 11. ratsastuspäivä putkeen. Huh!
 
Ongelmia:
tahti
pään nouseminen siirtymissä
 
Parannusta:
hepan kuuliaisuus ja tasaisuus loppua kohti
ei nykinyt ohjia kovin pahasti tänään
melko kiltti hoitaa muutamia louskaisuja lukuunottamatta, kaviotkin antoi äksyilemättä