Virpitallien estevalkkatunti olikin yllättäen koulua. Ratsukseni osui ekaa kertaa iso kimoruuna Silwer. Luulin sitä etukäteen pienemmäksi ja solakammaksi. Tuntemistani ratsuista muistuttaa ehkä ulkoisesti eniten nykyistä Aaltokankaan Karia. Nettisivujen mukaan korkeutta n. 170 cm eli turhan iso minun makuuni. Tallissa ratsu hääräsi vähän turhan paljon enkä ihan ihastunut.

 
Ratsailla oli erittäin hyytynyt olo. Olinhan pohjille jo käynyt siivoamassa vuokraheppani karsinan ja laittamassa sille ruoat (Pihlan avustuksella, onneksi). Tunnilla meitä oli neljä ratsukkoa ja luvassa perusratsastusta. Ensimmäiset puoli tuntia olin ihan nukuksissa ja toivoin että tunti loppuisi pian. Kuulostaapa motivoituneelta. Alkuun mentiin vastataivutuksia ja väistätettiin takaosaa sisälle. Meni suht ok, vaikka välillä ratsu olikin vähän hidas ja raskas. Hepo piti turpaansa mieluummin vasemmalla kuin oikealla, joka tuotti vähän ongelmia. Ensimmäiset 5 minuuttia ratsu meni pitkänä mutta sen jälkeen rupesi pyöristymään. Tehtävien välissä mentiin pätkä laukkaa kumpaankin kierrokseen mikäli oikein muistan. Laukkasi ihan ok mutta reippautta ja pyörivämpää, kolmitahtisempaa laukkaa sai pyytää aika kovasti.
 
Seuraavana tehtävänä mentiin harjoitusravia ja siitä tehtiin laukannostoja kaksi kierroksen aikana tietyissä pisteissä. Noin neljän laukka-askeleen jälkeen piti ottaa takaisin raville. Vaikka ratsu oli vähän raskas niin se nosti laukat kuitenkin erittäin täsmällisesti pisteissä kun pyysin. Laukka tosin oli vähän pitkää ja hyytynyttä ja välillä otettiin vähän pidempi ja reippaampi pätkä, jotta laukan saisi rullaamaan.
 
Loppuunkin taidettiin laukata vielä pätkät. Sama juttu kuin ekassa tehtävässä että hepo ei omasta mielestään osaa kakkia täydessä vauhdissa. Alkutunnista hiljensi ravista käyntiin ja nyt laukalta raville. Eikä nätisti eikä vähän napakamminkaan käskien suostunut laukkaamaan ennen kuin oli valmis. Laukassa tuli sanomista että nojaa taakse, taaemmas ja vielä vähän ja siinä vaiheessa olin omasta mielestäni ihan takakenossa. Peilin mukaan en silti ollut. Johtuisikohan paidasta vai satulasta vai mistä mutta ei yleensä ole tuollainen olo ratsailla että kenottaa takaviistossa. Tunnin aikana tuli myös tutut kommentit että jalat alas ja kantapäät myös.
 
Aika perustunti, onneksi heräsin sitten lopulta itekin. Miinusta taas housujen hiertämisestä. Nyt se ois ehkä ollut estettävissä jos olisin varautunut koulutuntiin. Omaan korvaan kalskahti vähän pahalta kun opetuksessa puhuttiin sahaamisesta. Ratsuun en vieläkään ihastunut. Tunnin jälkeen se ei meinannut tallissa pysyä nahoissaan kun oli kaurat odottamassa. Käsissä tuntui jälkeenpäin että ehkä sitä on sittenkin kannateltu myös isoa päätä eikä pelkkien ohjien painoa.
 
Ongelmia:
vähän hidas ja raskas ratsu
tunnin jälkeen hepolla ei yhtään itsehillintää odottaa lupaa mennä kauroille
kuski ihan nukuksissa alkutunnista
 
Parannusta:
hepo toimi suht hyvin ja täsmällisesti