Tuleviin sunnuntain alue-estekisoihin oli tarkotus lähteä Rempalla. Remppa kuitenkin vaihto omistajaa maanantaina, joten suunnitelmat meni uusiksi. Kisaratsun vaihto sopi onneksi järjestäjille ja mulle jäi alle viikko aikaa opetella hyppäämään ysikymppiä uudella hepalla. Vaihtoehtoja ei ollut hirveästi tarjolla, joten päädyin Delfiin. Aiemmin oon mennyt sillä ehkä 80 cm enkä varmaan rataa ikinä. Muksahdellut kyllä alas kun en osannut olla isoissa loikissa mukana. Jospa siitä ei kaameaa katastrofia tule. Tänään siis ensimmäinen treenikerta Delfillä sunnuntaita varten.

 

Kelinä n. +17 ja taisi olla kevyesti pilvistä, saatto aurinkokin välillä paistaa, en muista. Tunti ei siis ollutkaan kunnon tunti ja ratsastajia kentällä vain minä. Ope läksi tuntilaisten kanssa raviskan kentälle, joten sain kasata normikentälle esteitä mieleni mukaan. Aikamoista arpomista se aluksi oli. Kristalta sain suosituksen että tee sarja, 7 m väli on yleensä hankala. Toiselle sivulle ajattelin suhteutetun 21 m, mutta tila loppui kesken kun eka este tuli niin keskelle niin siitä tuli 17,5 m. Omilla jaloilla mitattuna, joten välit saattoivat heittää paljonkin. Ensin mietin laittaa viidennen esteen jotenkin poikittain, mutta päätinkin laittaa suhteutetun ekan esteen okseriksi.

 

Oli aika pro olo kun muut lähti ja me Delfin kanssa jäätiin esteiden keskelle verkkaamaan. Alkuverkassa Delfi oli suht ok ja vähän delfimäinen. Käännökset ei menneet kovin ihanasti ja hepo ei tainnut olla mulla ihan tarpeeksi hallussa vaan jätin sille liikaa omia vapauksia. Plussana alkuverkassa loistavat laukanvaihdot askeleessa. Rupean pääsemään juonesta kiinni. Semmoisia ei nimittäin oo ikinä tunneilla ilman puomeja tai esteitä treenattu.

 

Kasasin esteet aluksi melko pieniksi, mutta en ajatellu asiaa ihan loppuun asti. Onneksi avuliaita ihmisiä löyty siirtelemään ja nostelemaan puomeja. Ensin sarjan toinen este otettiin pois ja hyppäsin vaan toista ristikkona, korkeutta n. 30 cm. Otin muutaman ravilähestymisen ensin, koska tunnillakin monesti tehdään niin. Ne on mulle kaikista vaikeimpia ja sen huomasi nytkin. En oikeen arvaa mistä tulee ponnistus (vaikka eihän sen mitään arvailua pitäisi olla vaan mun päätös) ja Delfi loikkasi aika isosti esteen kokoon nähden. Laukassa meni huomattavasti paremmin. Sitten lisättiin toinen ristikko sarjaan ja suhteutetun okseri oli pelkkänä n. 60 cm korkeana pystynä. Laukkailin sarjaa kumpaankin suuntaan ja meni ihan ok kun ponnistuspaikka osu kohdilleen. Muutaman kerran lähti kaukaa kun käskin ja sit tulikin vähän hassuja loikkia. Hyvin Delfi hommasta selvisi, välillä tuntui ettei se kunnolla edes hypännyt pienempää ristikkoa kun se oli niin matala. Vikalla kerralla pudotti jälkimmäisen ristikon. Pysty mentiin muutaman kerran myös. Sama juttu että ponnistuspaikan osuessa ok, muuten vähän hankaluuksia. Pitäisi ite jämymmin päättää että hypätäänkö kaukaa vai otetaanko pikkuaskel jos ei osu hyvin. Meinaan jättää päätöksen ratsulle eikä se oo koskaan hyvä asia. Meinasi painaa oikeaan reunaan esteitä.

 

Sitten sarja nousi n. 60 senttiin ja okseri sai takapuominsa, tulikohan siitä n. 70 cm. Sarja meni edelleen ihan ok kun ponnistuspaikka osui. Kuski oli hypyissä mukana vaihtelevalla menestyksellä. Yritin ainakin myödätä kunnolla. Esteiden jälkeen tuli monesti väärä laukka. Sain sen askeleessa vaihdettua, mutta en niin sulavasti kuin alkuverkassa. Hypättiin myös suhteutettua, jälkimmäinen pysty oli n. 80 cm. Ekalla kerralla tuli tosi hitaasti ja läheltä ja väliin tuli 5 laukkaa. Lisää kaasua ja sitten tuli hyvin 4 laukalla. Vauhtia lisätessä 4 laukkaa meinasi käydä jo ahtaaksi. Muutaman kerran tein myös lenkkejä ja hyppäsin esteitä vähän vinoilla lähestymisillä. 

 

Sitten taas nostettiin, sarjaa ja okseria 3 reikää, pystyä 2. Sarja nousi n. 80 senttiin, okseri n. 85 senttiin ja pysty n. 90 senttiin. Ekalla kerralla sarjalle tullessa kuskia jo vähän hirvitti ja varmaan siksi eka puomi tipahti. Hyvinhän siitä silti päästiin yli. Tokalla kerralla oli jo itsevarmempi olo. Okserille tuli ekalla kerralla tosi kummallinen lähestyminen ja mitä lie hepon jalkojen ilmassa heiluttelua. Yli päästiin mutta tasapaino meni sen verran etten menny pystylle vaan otettiin uusiksi alusta. Sillä kertaa tais mennä paremmin ainakin. Muutaman kerran lisää tuli pikkuaskelia ja kerran olin pystyn jälkeen melko pahasti pois tasapainosta. Pysyin kuitenkin kyydissä. Loppua kohti meillä ehkä meno vähän hyyty, vaikka välillä mentiinkin pitkin ohjin käyntiä. Viimesimmät hypyt oli vaan siedettäviä mutta lopetin kun tuntilaiset tuli takas. Sit vielä loppuverkkaa kevyessä ravissa. Ei ollu kovin pyöreää.

 

Lopuksi käytiin raviskalla virkistämässä Delfin mieltä kuten Krista asian ilmaisi. Ensin mentiin käyntiä pitkin ohjin, sitten vähän ravattiin. Oli liian otollinen paikka jättää pieni laukkapätkä ottamatta. Annoin Delfin mennä omaa vauhtiaan ja mentiin suht rauhallisesti, kaarteen jälkeen vauhti vähän reipastu. Se oli aivan ihanaa. Sitten ravattiin kierros, meni ihan reippaasti ja lopuksi vielä käyntiä pitkin ohjin ja pieni kierros keskihiekoilla.

 

Ongelmia:

pitäisi itse päättää että mistä ponnistetaan, eikä antaa hevosen arpoa ottaako miniaskelta vai ei

hypyissä mukana olo

johtaminen unohtu välillä

käännökset ei ollu kovin letkeitä, tasapainotus ei ollu oikeen kunnossa

könötin varmaan kyydissä miten sattuu kun ei ollu kukaan sanomassa

jalat heilahti muutaman kerran hypyissä taakse

meinasin tipahtaa

 

Parannusta:

pysyin kyydissä

laukat vaihtu askeleessa

meni hyvin kun ponnistus osu oikeaan kohtaan