Olin hyvin mielissäni kun kuulin saavani Elmon. 2004 syntynyt ruuna, n. 165 cm korkea, tasoltaan nettisivujen mukaan he A ja re 110 cm. Alunperin meidän piti mennä 14 metrin linjoja maneesissa mutta taas suunnitelmat muuttui lennossa ja mentiinkin kentälle ja rakennettiin sinne 17 metrin väleillä ellipsitehtävä. Tai siis suorat linjat oli 17 metriä, kaarevat saatto olla jotain muutakin. Elmo oli nätisti tallissa mutta satulavyön kiristystä vähän boikotoi.

 
Alkuverkka mentiin itsenäisesti, käyntiä ja ravia. Hepo ei mennyt ihan tasaisesti vaan painoi aavistuksen millon millekin sivulle. Asetusten saaminen läpi oli melko tuskaista ja taisin vähän luovuttaa niiden kanssa. Ohjautui pääsääntöisesti ihan ok. Ravissa tultiin maapuomeja, kevyessä istunnassa linjat ja keventäen kaarevat. Käsiä lähemmäs toisiaan oli ainakin yksi kuulemani ohje. Hepon piti myös olla paremmin pohkeiden edessä ja liikkua reippaasti eteen. Oma pohkeidenkäyttöni taitaa edelleen olla turhan arkaa vaikka nyt yritin ratsastaa kunnolla. Lopulta tehtiin käyntiinsiirtymiä linjan keskellä.
 
Laukkaa ei otettu ennen puomeja ollenkaan. Laukannostot oli tosi rumia eikä niitä voi oikeen edes nostoiksi sanoa. Puomeilla yritin väliin ensin kuutta askelta ja meni yhtä onnettomasti kuin 5 eilen Teksun kanssa. Eli ei onnistunut. Sitten tuli ohje että laukkaa vähän rennommin ja tule 5. Se oli hyvä ohje ja viidellä meni hyvin. Kaarteissa oli itellä kääntämisongelmia ja maneesin puolen linja meinasi kerta toisensa jälkeen jäädä ahtaaksi. Muutaman kerran tultiinkin se neljällä. Kaarteisiinkin livahti välillä kuudes. Tätä mentiin kumpaankin suuntaan. Elmo ei ihan kattonut jalkojaan, sillä kolisteltiin jo tässä.
 
Sitten nostettiin esteet pikkupystyiksi, ehkä 40-senttisiksi. Tässä vaiheessa alkoi keilaaminen ja saatiin kohtuuton määrä puomeja alas. Välillä tuli parempia pätkiä ja laukka pysyi tasaisena mutta olin tosi häiriöherkkä. Heti jos keskittyminen herpaantui vaikka ohjeiden kuuntelemiseen niin tuli tahtirikkoja. Tätäkin mentiin kumpaankin suuntaan ja pikkuhiljaa pystyt nousi. Mentiinköhän 2 vai 3 kertaa kumpaankin suuntaan. Kerrallaan liikkeellä oli 2 ratsukkoa neljästä ja laukattiin tehtävää ympäri ja ympäri. Keilaaminen taisi vähän vähetä loppua kohti esteiden noustessa. Muutaman kerran hepo meinasi tökätä ennen estettä ja olin ite hyppäämässä ensin. Joka kerta päästiin yli mutta kuskin tasapaino saattoi olla aika hukassa. Lopussa tuli sanomista että istu pystympänä. Se kuulemma paransi menoa. Omasta mielestä olisin taas voinut myödätäkin paremmin mutta kädet loppui kesken. Ruminta tässä oli välillä esitetyt pätkät väärää laukkaa. Yritin korjata sitä hypyissä mutten saanut vaihtumaan. Kaarteessa tuntui kaamealta mutta hepo meni tyytyväisenä väärää. Yritin hypyissä johtaa mutta välillä hepo aina päätti vaihtaa väärälle. Pientä hienosäätöä ponnistuspaikkojen kanssa ois voinut vielä olla sillä nyt loikittiin välillä hirmu läheltä, välillä kaukaa.
 
Lopputunnista tuli melko pimeää eikä kentällä ole valoja. Sopivasti rupesi tihuttamaankin. Sitten hypättiin vielä 17 metrin linja vähän isommilla esteillä, 90 cm? Ekalla kerralla Elmo meinasi hidastaa ennen ekaa, keilattiin se löysällä hypyllä alas ja mentiin 4 laukalla vaikka piti ottaa 5. Uusintakierroksella esteet pysy ylhäällä mutta askelia tuli edelleen vaan 4. Sama linja siis, johon heti puomeilta asti livautettiin välillä vaan 4 laukkaa. Kelpasi kuitenkin opelle eikä tarvinnut enää uusia. Sitten vähän kevyttä ravia ja tässä vaiheessa hevonen kulki kauniisti kaula kaarella. Asetuksien saaminen läpi oli edelleen työlästä.
 
 
Loppukäynnit mentiin maneesissa kun vesisade yltyi. Kysyin miksi tiputeltiin niin paljon esteitä ja hepo on kuulemma vielä sen verran osaamaton ja etupainoinen ettei jaksa huolehtia jaloistaan. Jännä juttu, sillä käy kuitenkin kisoissa, oiskohan metriä ainakin? Hepo oli ihan mukava mutten omasta mielestäni saanut sitä toimimaan kunnolla. Ei vienyt sydäntäni. Ei ollut niin ihana eikä niin säpäkkä kun kuvittelin. Sanoisin että viime torstaina meni paremmin Hertan kanssa.
 
Ongelmia:
kuskin istunta, hypyissä liikaa etukenossa ja kolmesti olin hyppäämässä ennen hevosta
puomien keilaus
 
Parannusta:
parhaimmillaan oli tasaista ja sujuvaa menoa
 
Tässä laukataan pois auringonlaskusta. Varpaat sojottaa minne sattuu ja käsiäkin voisi kohentaa, hepo kuitenkin näyttää innokkaalta ja puomi on missä pitääkin. Kuvasta kiitos Annelle.