Tänään saatiin toivoa hepat ite. Grandi oli jo varattu, joten arvoin Madonan ja Apsan välillä ja päädyin Madonaan. Jälkikäteen tehtävää ajatellen se oli hyvä valinta. Ratsastajia tunnilla oli mukavat 3 ja kelinä pilvinen +8. Kristan telottua itsensä meille piti tunnin koulupuolen ihminen Kati. Ohjelmassa siis kouluesteitä vai estekouluakohan se oli :)

 
Kenttä oli kuivunut hyväksi. Alkuverkassa tuli sanomista mun istunnastani että olin liian kyyryssä ja etukenossa. Mahtoikohan johtua turvaliivistä takin alla? Sitten rupesi tuntumaan jo vähän hassulta kun estetunnin alkuverkassa istun niin takakenossa kun pystyn. Madona oli vähän luirumpi kun viimeksi, oli varmaan syönyt rautakankia aamupalaksi. Asetukset ei meinanneet mennä läpi kumpaankaan suuntaan.
 
Tällä kertaa esteitä oli kentällä vain 2, pysty ja okseri linjalla. Niiden välistä ei ole hajua mutta 6, 5 ja 4 laukkaa siihen piti saada. Aluksi esteet oli vaan maapuomeina. Toisella sivulla oli ravipuomit. Tehtävänä oli siis ylittää ravipuomit, nostaa niiden jälkeen laukka, tehdä päätyyn laukkaympyrä, laukata estesuora, hiljentää päädyssä raviin, tehdä päätyyn raviympyrä ja suunnata siitä taas ravipuomeille.
 
Madonan vauhdinsäätely toimi ihan hyvin. Ongelmana oli vaan se, ettei kuskilla ollut vielä silmää että kuinka lujaa väliin pitää mennä että saa haluamansa määrän laukkoja väliin. Puomeina mentiin se vissiin kahdesti, ekalla yrityksellä ei osuttu edes ekalle puomille kunnolla. Sitten saatiin siihen kuitenkin vaadittu 5 laukkaa. Sitten jälkimmäinen este nostettiin pieneksi pystyksi, n. 40 cm. Muutaman kerran jälkeen ekakin nostettiin pieneksi pystyksi. Sitten niitä vähän nostettiin ja tokasta tehtiin okseri, lopulta ne taisi olla n. 70 cm. Joka korkeudelle siis piti saada ensin useampi, sitten vähempi laukka-askelmäärä väliin.
 
6 laukkaa saatiin onnistumaan ihan ok muttei kovin tasaisesti kun ensin tuli isohko loikka ja sitten hiljennettiin, hiljennettiin, hiljennettiin ja lopulta vaadittu määrä laukkoja osui väliin. Kertaalleen sain hepon jopa pysähtymään esteen eteen tuolla lailla hiljentämällä. Onnistuttiin myös tiputtamaan semmonen n. 50 cm:n este. Kun piti saada 5 laukkaa välille niin mentiin muutaman kerran neljällä tai neljällä ja puolella. Sitten tuli itellekin hassuja hyppyjä niihin kun hepo lähti kaukaa. Neljällä laukalla oli kaikista helpointa, sai mennä vain lujaa. Mentiin niitä siis kumpaankin suuntaan. Esteiden noustessa ja vauhdin lisääntyessä osasin olla paremmin hypyissä mukana. Madonalle myötääminen oli kyllä hiukka hankalaa kun tuntu että hypyissä se venyttää turpaa niin eteen ja alas.
 
Lopuksi mentiin vielä pelkkää estesuoraa ja esteitä nostettiin. Lopuksi ne oli omien mittauksien mukaan 90 cm. Hyvin mentiin yli ja pysyin kyydissä. Miinuksena että joka kerta esteiden jälkeen oli väärä laukka, kumpaankin suuntaan. Myötäys ehkä siis toimi jotenkin mutta johtaminen ei ainakaan. Jalat karkaili varmaan taas taakse mutta yritin välillä keskittyä niihinkin kuten myös käsien pitämiseen ylhäällä. Opelta ei hyppyistunnoista tullut pahemmin kommenttia. Lopputunnista rupesi sitten jo hämärtymäänkin.
 
Syyskuu meni ohi ja pysyin kyydissä. Tuliko tästä nyt sitten suistumaton vai jopa sinkoutumaton syyskuu :)
 
Ongelmia:
nyrkit ei kiinni, varsinkaan vasen
ranteet ei suorana, varsinkaan oikea
Madona oli tänään luirumpi ja rautakangempi
kielto n. 50 cm:n esteelle, pysähty eteen
pudotettiinkin pieni este
oikea kantapää ei pysyny millään alhaalla
varpaat sojottaa sivuille, viimepäivien uusi ongelma
joka kerta esteen jälkeen oli väärä laukka
 
Parannusta:
90 cm ei kauhistuttanut
ei ollut kovin hutera olo
Madonan sai kivasti pohkeista liikkeelle
4 laukkaa meni kaikista helpoimmin
hepo ei viskonut päätä kuin ihan vähän