Olin itse alkuviikon kipeänä niin tuli taukoa heppailuun. Tänään lähdin sinnillä tallille kun tauti ei näyttänyt muuttuvan oikein suuntaan eikä toiseen. Taas jäi siis ilman satulaa ratsastaminen välistä ja menin suunnitelman mukaan kouluratatreeniä, tällä kertaa asianmukaisissa kamppeissa, oikealla ratsulla ja tosipaikka odottamassa. Tallilla positiivinen yllätys oli että ratsua vaivannut takanen oli omiin sormiini ja silmiini ihan normaali eikä lämmin ja turvonnut.

 
Haaveilin auringonpaisteesta mutta haaveeksi jäi pilvien laskeuduttua sumuksi ympärille. Ehdin kuitenkin valoisalla ratsastamaan ja koska kenttäkin oli kelpo kunnossa niin mentiin pihalla. Alkuun saatiin taas olla yksin ja kun lopetettiin niin heppoja oli pihalla jo 4. Lämmintä oli pari astetta plussan puolella ja hepalle laitoin alku- ja loppukäyntien ajaksi loimen takamuksen päälle. Alun ongelma oli taas hepo, joka ei malttanut seistä aloillaan.
 
Varusteet oli siis koulukisavermeet eli Easylla eri suitset, kuolaimena kolmipala. Kuskilla kannukset ja raipan jätin alkuverkan jälkeen pois. Alkuun meno oli taas melko jäykkää. Oikean kierroksen voltit oli melko kamalia. Vasen toimi aluksi paremmin mutta ratsun vertyessä oikea kierros parani ja tuntui että vasen paheni. Mentiin taas huolellisia kulmia kun huomasin että hepo vain liiraa vauhdilla ja suorin rungoin ja kauloin. Kipitteli vähän alkuun. Laukkaa mentiin melko hillitysti eli pari "pääty-ympyrää" kumpaankin suuntaan alkuverkassa. Meidän ratsastustiet oli kyllä vähän missä millonkin. Välillä käveltiin pätkät. Istunnassa yritin keskittyä tarpeeksi lyhyisiin ohjiin ja pitämään käteni tarpeeksi ylhäällä ja satulan edessä.
 
Ekana kouluratana ratsastin mun ja Easyn tulevan koitoksen eli C-merkin kouluohjelman (pdf). Huolellisemmat kulmat, rauhallisemmin, rennommin ja laukassa nostot suoralla hevosella ja huomattavasti vähemmän pään viskomista niin hyvä tulee. Pysähdykset oli omasta mielestä hienot. Pysähtyi istunnalla ja malttoi seistä aloillaan niin kauan kun tahdoin. Miinusta pienestä ennakoinnista (eli menin ajattelemaan pysähdystä liian aikaisin). Kaameinta oli pään heiluttelu ja ravistelu laukassa. Ja vaikka yritin pitää käteni aloillaan niin pakko oli pidätellä kun mentiin melko reippaasti.
 
Välitreeninä mentiin laukkaympyröitä, joissa yritin istua takajalkojen päälle, pitää kädet rauhassa, saada ratsun asettumaan sisälle ja laukkaamaan nätisti. Saahan sitä yrittää. Tuntui että olin pahasti kiinni sisäohjassa oikeaan kierrokseen. Kun päästin sisältä niin ratsu asettui ulos. Veikkaan että sisäpohkeen pitäisi olla paremmin töissä. Ravivolteilla hepo rupesi hetkittäin pyöristymään jo kivasti. Ravissa mentiin kahdeksikkoa, vasen oli tässä vaiheessa hankalampi kierros.
 
Lopputunnista mentiin vielä K.N. Special (pdf) läpi, jonka menen Tellulla. Ravissa tuli hetkittäin pahoja tahtirikkoja kun hepo oli oma-alotteisesti siirtymässä käyntiin. Kuskille sapiskaa radan unohtamisesta, onneksi muistin melko pian että jälkimmäinen voltti jäi tekemättä. Kuulin vihellyksen päässäni ja otettiin 3 askeleen käyntiinsiirtymästä uudelleen. Plussaa kuskille siitä, että melko vähäisellä opettelulla jäi ohjelmat näin hyvin päähän. Kummatkin olen tosin mennyt aiemminkin. Tänään piirsin ne kynällä paperille kummankin noin kolmesti ja noin viikko sitten luin ne läpi. K.N.:n lopussa oleva laukasta käyntiin tuli aika monen raviaskeleen kautta. Ei yllättänyt kun ei treenattu sitä tänään yhtään. Ennen loppuverkkaa tehtiin sitten kumpaankin suuntaan vielä laukannosto ja laukan lyhennys volttia pienentämällä ja siitä siirtymä käyntiin. Vasen meni arvosanalla 6 (tuomarilta kisoissa ehkä 5). Oikeassa hepo viskoi päätään niin että pelkäsin että kohta menee herne nenään ja ruvetaan poukkoilemaan paikallamme. Volttia piti hetkeksi suurentaa ja laukata enemmän eteen ja sen jälkeen uudella yrityksellä tuli sangen hieno siirtymä. Tästä antaisin ysin.
 
Loppuun vähän keventelyä volteilla ja hepo yritti vielä kipittää. Sain annettua vähän pidempää ohjaa ja hetkittäin näytti ja tuntui kivalta. Vasempaan oli yllättävän hankala saada asetuksia läpi. Loppukäynteihin sain taluttaja-apurin ja sillä aikaa ite keräsin kakkoja kentältä. Siinä meni niin pitkään että ratsu rupesi näyttämään jo epämotivoituneelta kävelemään.
 
HeiaHeian mukaan tämä oli tämän vuoden 200. ratsastus. Saapa nähdä montako kertaa ehtii tulla tälle vuodelle täyteen.
 
Ongelmia:
alun jäykkyys ja kipitys
pään viskominen/ravistelu laukassa
 
Parannusta:
kannukset ja raipan poisjättö ei vaikuttaneet
puri vähemmän kuolaimeen kolmipalalla
ei kyttäillyt yhtään