Perjantaina menin Äimikselle saadakseni hypätä Pimulla vielä ennen sunnuntain kisoja. Ei sitten mennyt ihan putkeen kun kisat peruttiin pakkasen takia ja ratsukseni oli laitettu Riksu. Nyt pakkasta oli pihalla lähtiessä n. -15 ja kotiin palatessa -22, eli tunnin aikana ehkä -20, maneesissa kai aavistuksen lämpimämpää. Riksu oli kovasti Pimun oloinen hoidettaessa, sitä ei pahemmin kiinnostanut kun hyörin ympärillä harjaamassa vaan se keskittyi heiniinsä. Tunnille lähtö ei olisi kiinnostanut yhtään vaan tallissa olisi ollut kivempaa. Riksun koulusatulalla ei hypätty vaan otettiin Lantulta satula. Sen verran olen näemmä oppinut että huomasin ettei Lantun satula Riksulle istu vaan painoi ikävästi säkää. Väliin haettu pehmuste nosti satulaa sitten pois painamasta.

 
Ratsastajia oli tunnilla 5. Aluekisatiimin tunti. Omat alkuverkat jäi vähän lyhyiksi satulasäädön takia. Hepo meni ravissa kuitenkin lähes automaattina myödäten ja nosti laukan helposti. Esteet oli taas linjassa, tällä kertaa jumppana keskilinjalla. Ensin mentiin niitä käynnissä maapuomeina voltaten jokaisen jälkeen voltti sivulle eli aika pieniä voltteja. Sitten harjotusravissa sama. Siinä tuli jo vähän piiskausta kuskille että liian hidasta ja kääntyy liian huonosti.
 
Sitten tultiin linjaa ravissa muutaman kerran muistaakseni, meni ihan ok kai. Laukattiinkin puomien yli ennen kun niitä nostettiin. Kohti katsomoa laukkoja piti tulla 2, 1 ja 0, 0, 0 ja 0. Ekalla kerralla mentiin turhan rauhassa ja laukkoja tuli 3 ja 2 ekoihin väleihin. Sit hirtti Riksullakin kaasu (kuten Topilla eilen) ja mentiin hirveää haipakkaa. Linjan päähän piti aina pysähtyä ja meidän stopit oli kaikkea muuta kuin kauniita ja tasapainoisia. Mutta pysähtyi sentäs. Ehkä viidennellä yrityksellä meni ihan ok. Pitkillä sivuilla sain laukkaa kivasti kiinni ja hidastettua mutta puomeja kohti kiihtyi. Huomasin myös että jos jäin vetämään niin se vain pahensi tilannetta. Sopivasti rentoutuen ja puolipidätteillä hiljensi parhaiten.
 
Sitten nostettiin kolme viimeistä estettä ristikoiksi, niiden perässä taisi olla vielä puomi. Ravissa sisään. Riksu ei olisi malttanut ravata vaan kaksi ensimmäistä puomia tarkottivat sen mielestä jo laukkaa. Sitä saatiin hinkata vaikka kuinka ja kuski sai kunnon piiskausta että nopeammin ja vaadi ravia. Ehkä yhdeksäs tai kahdestoista yritys onnistui. Sitä ennen oltiin stoppailtu, voltattu ja peruutettu. Aika pitkään meni ennen kuin sain hepon pysähtymään ennen ristikoita. Siinä tunnustan itse vähän arastelleeni. Mutta pysähtyi se sitten siihenkin eikä edes kiellellyt sen jälkeen. Aika kovat menohalut oli hepalla.
 
Sen jälkeen vaihdettiin suuntaa katsomosta poispäin ja ruvettiin tulemaan esteitä laukassa. Lopputunti meni suht helposti. Loputkin esteet nostettiin ylös: pystyksi ja okseriksi. Ensin ne oli ehkä 65 cm, sitten 80 ja lopuksi metrin. Riksu meni varmasti, sain pohkeet pidettyä kiinni ja sille oli helppo myödätä, varsinkin pienemmillä korkeuksilla. Vaikka sitä kuulemma piti vielä tehostaa metrissä. Kyydissä oli helppo olla. Meille ei yli metriin nostettu vaikka itseluottamusta ainakin kuskilla ois nyt ollut. Heposta en tiedä että miten se menee.
 
Lopuksi otettiin Dozzia vastaan ravikisa ja rupesi Riksustakin irtoamaan tallia kohti isoa ravia. Turvan laskun kanssa ei ollutkaan koko tunnin niin automaatti kuin aluksi luulin. Aika paljon enemmän sitä näemmä saisi vielä itse ratsastaa että saisi hevosista kaiken irti. Netistä taas hevosen tietoja tutkiessani yllätyin sitä, että Riksu on syntynyt jo 1995, vanha elukka ;P Ja sitä että se on tamma, oli ihan ruunamainen, nimeä myöten mun mielestäni.
 
Ongelmia:
ei malttanut lähestyä ravissa
kuski ei antanut 100 % suoritusta
 
Parannusta:
Riksun hypyissä oli helppo myödätä
ei kieltoja
lopetti kaahottamisen