Aluksi mentiin voltteja käynnissä. Käyntityöskentely alkuun näemmä parantaa mun tuntejani kovasti. Olikohan jopa jo eka voltti kun Simpukka laski turvan nätisti alas kuten kuuluukin. Keskityin kyllä itekin tänään enemmän muotoonratsastukseen. Suorilla muoto ei oikeen pysynyt eikä ollut muutenkaan kovin tasainen mutta paljon oli yritystä. Simpukka oli aluksi vähän veltohko, mutta kun sitä käynnissä ja ravissa olin aikani raipannut takajalkojen moottoria paremmin töihin niin se rupesi liikkumaan kivasti itekin eteen.

 

Sit mentiin kevyessä ravissa ensin ilman voltteja, sit voltit. Vähän puski ulkopohjetta vasten ja meinasi välillä mennä lapa edellä. Taivutin kuulemma liikaakin volteilla. Huomasin taas että oon paljon enemmän ohja- kuin pohjeratsastaja, pohkeiden käyttöä pitäisi treenata. Vasen kierros oli hankalampi mutta sain sitä turpaa aina välillä alas. Yksi tosi hieno pätkä suorallakin tuli, onneksi Tuulikin sattu huomaamaan. Siinäkin mulla on vähän ongelmia että kun hevonen myötää niin meinaan heittää kaikki ohjat heti turhan löysälle. Simpukka ainakin tarvitsee napakan ulkotuen. Yritin ulko-ohjan tuelle ratsastamiseenkin keskittyä. Vähän oli vaan semmonen olo ettei hepo ohjaudu kunnolla kun kevennän. Tuulikin luki ajatuksia ja istuttiin alas.

 

Sit mentiin voltteja harjotusravissa. Tuntuma hevoseen parani mutta jalustimien kanssa oli taas vähän hankaluuksia. Tuntu ettei ne sittenkään oo yhtä pitkät. Hirveen pitkään ei näin voltattu kun tuli käsky nostaa jalustimet ylös. Muuten siinä ei oo mitään ongelmaa, mutta kahdesti oon ollu kyydissä kun Simpukka on johonkin singonnut. Ekalla sinkoamisella ei ollu jalustimia ja tipahdin, tokalla kerralla oli ja pysyin kyydissä. Tänään ei onneksi sinkoamisia tullut. Ope käski pitää Simpukan napakassa ravissa ettei se ehdi miettiä semmosia. Siinä vaiheessa rupesi moottori jo toimimaan kivasti ja hepo liikkumaan. Istunta kuulemma parani kun jalustimet häipy häiritsemästä.

 

Kun hepoja oli tarpeeksi taivuteltu siirryttiin suoristamiseen. Pitkille sivuille voltteja tarpeen mukaan ja hurja n. 60 metrin pituushalkaisija mahdollisimman suoraan. Päästä vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Ravissa meillä meni ihan ok. Olisko ollut että olkapäästä tuli sanomista. Sit mentiin sitä laukassa ja vähän ennen pituushalkaisijan loppua piti ottaa raviin, ennen kulmaa siis. Laukka nostettiin voltilta n. pitkän sivun puolesta välistä. Simpukan laukka ei ollu kovin rullaavaa eikä vauhdikasta, hyvin ohjautu kyllä. Ekalla kerralla johdin suoralla oikealle. Tokalla kerralla vasen olkapää oli alempana. Kolmannella kerralla Simpukka asettu oikealle kun en huomannut tarkkailla kun keskityin käsiini ja olkapäihin. Sit tipahti liian aikaisin raviin ennen kulmaa. Sit tehtiin liian loiva kulma eli käänsin liian aikasin. Asetuksesta kulmassa, ravin haltuunotosta ja varpaiden osottamisesta menosuuntaan tuli myös sanomista. Aikamoista hienosäätöä siis ja tosi moneen asiaan piti yrittää keskittyä. Tehtävä muuten vaihtu matkan varrella siten, että laukataan vielä pituushalkaisijaa seuraavan kulman läpi. Luulisin että Simpukan laukkamuoto ei tämmösen jälkeen ollut kovin hyvä. Mun mielestä suurin ongelma oli rumat ja vähän vyöryvät laukasta raviinsiirtymät.

 

Loppuravissa oli ihan ok, tosi vähän ravattiin. Boksikäyttäytyminen oli tänään mukavaa ennen ja jälkeen. Laitoin kuitenkin kiinni harjauksen ja kuntoonlaiton ajaksi. Tunnin jälkeen pestessä oli irti (söi samalla) ja väistikin koskematta.

 

Ongelmia:

vasen hartia alempana

oikea käsi tahtoo johtaa sivulle eikä pysy omalla paikallaan

taivutin volteilla liikaa

hidastaminen ei ollu taaskaan Simpukan vahvin puoli, laukasta raviin varsinkin oli rumahkoa

vasen kierros oli hankalampi

 

Parannusta:

ehkä paras tunti Simpukalla ikinä tähän asti

myötäsi jo alkutunnista

kuunteli pidätteitä huomattavasti paremmin kun koskaan ennen

ei sinkoillut

istunta parani kun jalustimet nostettiin kaulalle