Ratsukseni oli taas merkattu Osku, voi kun mukavaa. Hepoa ei näkynyt tallissa eikä pihallakaan joten ihmettelin jo että mihin mokoma on kadonnut. Kommentti oli että taitaa olla hommissa. Ai niin, maneesissa oli todellakin tunti menossa. Sieltähän se Osku löytyi avoja ja sulkuja vääntämästä.

 
Keli parani sen verran että me oltiin pihalla. +14 ja aurinkoistuvaa. Aiemmin päivällä satoi, siksi varmaan edellinen tuntikin oli maneesissa. Eipähän kenttä pölissyt. Ratsukoita tunnilla oli 7 ja koko kenttä käytössä. Olin ihan mielissäni kun kuulin että tehdään avoja. Kolmas kerta viikon sisään Oskulla avoja ja tällä kertaa opettamassa kolmas eri ope, Sanna.
 
Alkuverkassa tuli eniten sanomista istunnastani. En saa käsillä vetää hevosta alas, en kyllä sellaista tunnusta yrittäneenikään. Osku meni pyöreäksi vähän houkuttelemalla. Kädet karkasi sivuille vaikka piti tehdä pidätteet kohti lantiota (alavatsaa mulle, lantion kun ajattelin jonnekin vähän sivummas). Jaloista tuli myös monesti sanomista että paremmin hevosen ympärille. Yritän kyllä mutten saa sitä oikeaa tunnetta siihen että miten. Kantapäätkin nousi. Osku oli mukavan rauhallinen mutta kuitenkin sopivan reipas. Raippaa mulla ei vieläkään ollut mukana vaikka edellinen kuski meni kouluraipan kanssa. Mitä enemmän voltteja pyörittelin niin sitä paremmalta meno tuntui.
 
Päivän teoriapläjäys avosta oli taas vähän erilainen kuin kaksi aiempaa. Tässäkin varoiteltiin siitä että pelkkä kaula on sisällä ja jalat ei liiku sisälle. Sanottiin että hepo tulee vain asettaa sisälle (josta olen itse hieman eri mieltä, onhan kyseessä avotaivutus). Avoa mentiin koko tienpuoleinen pitkä sivu (tällaisena muistan sitä joskus muinoin menneeni). Voltit alusta jätettiin pois, joten haastetta oli. Aluksi avo mentiin käynnissä, muualla piti ravata ja hakea asetus läpi. Aika paljon sitten volttailin muualla. Avossa meni vissiin suht ok. Peili puuttui nyt, joten piti keskittyä siihen mitä näin ja miltä tuntui. Olisin kaivannut enemmän kommentteja siitä miten hevonen on ja missä sen jalat menee. Nyt kuulin lähinnä omasta asennostani eli kädet karkaa sivuille ja jalat paremmin hevosen ympärille. Alotettiin siis vasemmassa kierroksessa. Meidän toivottiin pysyvän ihan uralla aidan vieressä mutta se oli hankalan tuntuista. Suurimmaksi osaksi mentiin n. metri uran sisällä (siellä missä se kaviouran kuoppa oli). Ravissa meno ei ollut kovin ihanaa. Itseäni epäilytti että tekeekö Osku edes mitään avoa ja liikkuuko ne kaviot sieltä uralta pois. Yritin siis aika kovasti. Lopuksi tuli kommenttia tehdä pätkiä käynnissä että avo tulisi taas hyväksi. Toisella pitkällä sivulla laukattiin ja Osku meni laukassa tosi kivasti ja rauhassa.
 
Oikeaan kierrokseen sama juttu. Asetus oli jälleen hankala saada rehellisesti läpi. Kun myötäsin sisältä niin turpa kääntyi vasemmalle. Ei hyvä. Avoissa tulikin sitten jo käynnissä sanomista asetuksesta. Ja kun kovasti yritin niin sitten olin liikaa kiinni sisäohjassa. Ulko-ohjan tuen olisi varmaan pitänyt olla tasaisempi. Sitten taas ravissa. Oskulla vauhti rupesi jo reipastumaan ja avot ei olleet kovin nättejä. Sitten kun vielä laukattiin toinen sivu niin ravi oli entistä hätäisempää. Mutta yllättävän rauhallista Oskuksi kuitenkin. Kommenttia tuli että hevosen pitäisi liikkua pohkeista eteenpäin mutten pohkeita pahemmin uskaltanut käyttää koska vauhtia oli muutenkin liikaa. Käynnissä sain muutamia ok-pätkiä avoa, ravissa kuulemma kaksi hyvää askelta peräkkäin :) Taisin ite olla taas turhan jäykkä ja jännittynyt avoissa niin ratsukin oli. Oikeaa laukkaa nostaessa Osku muutaman kerran tarjosi vasenta ja lisää vasenta. En tiedä mitä tein väärin mutta voltille kääntäessä sain sitten oikean nousemaan.
 
Loppuraveissa Osku oli edelleen vähän turhan reipas mutta malttoi hidastaa kun tein ihan kunnon pidätteitä. Volteilla meni helposti pyöreänä, suorilla ei ehkä ihan niin hyvin. Uskoisin että tänään meni paremmin kuin eilen muttei kuitenkaan yhtä ihanasti kuin keskiviikkona. Osku oli tänään mukavan rauhallinen. Olin kyllä hitusen kateellinen kun edellisellä tunnilla menivät sulkujakin mutta me ei. Meidän tunti kyllä viuhahti ohi huippuvauhtia. Olen siis ollut kovin keskittynyt tekemisiini. Lopuksi esitin taas toiveen että ois kiva mennä ilman satulaa. Jospa se auttaisi mua saamaan jalkani paremmin hevosen ympärille. Nyt tuntuu että pikkuhiljaa rupean tottumaan tuohon opeen, välillä jopa uskon mitä se sanoo :)
 
Ongelmia:
jalat ei olleet hevosen ympärillä, kantapäät nousi
kädet karkasi sivuille, erityisesti oikea
jäin kuulemma sisäohjaan liikaa kiinni
laukan jälkeen Osku kiiruhti ravissa
oikeaa laukkaa pyytäessä tuli välillä vasenta
en aina tiennyt että menikö hyvin vai ei
 
Parannusta:
yllättävän rauhallisesti meni vaikka laukattiin
Osku on ihana