Tänään menin jo ekalle tunnille kun tunteja yhdisteltiin pääsiäisen takia. En ollut riemuissani kun kuulin että menen Karilla. Tunnustan jopa toivoneeni että sillä ois vielä selkä kipeä (hyi mua). Tarhassa mua näytti odottavan mammutti: harmaa, iso ja hyvin karvainen. Harjatessa luovutin harjan kanssa samantien ja vaihdoin piikkisukaan. Kolmen vedon jälkeen sekin oli tukossa. Miten jostain voi irrota näin paljon karvaa? Harjaamisen jälkeen näytti siltä kuin karsinassa olisi ollut pumpulia tai lumipalloja mutta ne olikin karvatuppoja. Kuulin olevani itsekin karvoissa, mitä muuta voi odottaa. Selkäänsä hepo ei arastellut vaikka oli sen takia ollut aiemmin levossa. Satulointikin sujui ilman muttia.

 
Ulkoinen ryhmäpaine suositteli kannuksia, niinpä laitoin ne. Muistelin että koulua on luvassa mutta tarkempi ohjelma jäi tarkistamatta etukäteen. Luvassa oli istuntaa ja hyvä niin. Siinä on itellä paljon viilaamista ja Karin kanssa ei olisi hirveästi huvittanut vääntääkään mitään kiemuroita. Ratsukoita tunnilla oli n. 7 ja keli pihalla noin nollassa. Aurinko paistoi ja me oltiin maneesissa. Jalustimia piti pidentää yhdellä kunnon koulumittaan.
 
Alkuun mentiin käyntiä pitkin ohjin ja viilattiin oma asento kuntoon. Sitten istuttiin silmät kiinni kyydissä ja tunnusteltiin onko kaikki kohdillaan. Hallittua asentoa tasapainotettiin tunnin aikana lisäksi useamman kerran ulkopuolelta häntää katsomalla ilman että kädet liikkuu tai istuinluut nousee. Sitten otettiin ohjat tuntumalle ilman että mikään muuttui. Muutaman kerran tunnin aikana tuli sanomista että lyhennä ohjia vielä vähän. Käynnistä otettiin alkuun muutaman kerran istunnalla seis. Pohkeita puristamalla ratsun piti siirtyä käyntiin. Nämä meni kivan helposti eikä tarvinnut ohjista vetää (tai korkeintaan ihan pikkuriikkisen). Käynnissä tehtiin myös voltteja ja kääntäminen piti tehdä pohkeilla ja painoavuilla. Istunnasta tuli sanomista etten saa vetää itseäni liian jäykäksi ylös vaan pitää vähän rentouttaa selkää.
 
Sitten hommaan lisättiin myös ravi. Ensin mentiin volttien välissä uralla ravipätkiä. Edelleen piti istua hepo käyntiin. Välillä ravi lyheni hyvin ja käyntiin päästiin helposti, välillä Kari oli enemmän hölkkätuulella eikä kuunnellut niin tarkkaan. Ite sain hienosäätöohjeita omaan mukautumiseen ravissa. Kummasti ne auttoi mutten enää muista niin tarkkaan että mitä tein. Sen muistan että lähes koko tunnin jalustimet hölskyi jaloissa harjoitusravissa. Sitten tehtiin voltitkin ravissa ja otettiin aina vain hetkeksi käyntiin suoralla. Näitä siis kumpaankin suuntaan.
 
Seuraavaksi järjestäydyttiin peilipäähän pääty-ympyrälle ja nyt sai keventää. Ensin normaalisti ja sitten 1 alas, 2 ylös. Tämä oli bravuurini vielä n. 15 vuotta sitten mutta nyt tuli satikutia liiasta pyllistelystä ja heivaamisesta. Tavallisessa kevennyksessä yritin sitten muistaa pitää lantion tarpeeksi edessä. Suuntaa vaihdettiin ympyrä leikkaalla (suoristus kohti C:tä ja kevennyksen vaihto) ja sain kunnian johtaa joukkoa. Ja tietystihän minä ratsastusradan tiet osaan, ne on opeteltu jo natiaisena.
 
Laukkaa varten jakauduttiin kahdelle ympyrälle. Alkuun oikeassa kierroksessa harjoitusravia ja siitä sisäpohkeella nosto. Meinasi nousta vähän huonosti mutta kai Kari sitten huomasi että muutkin laukkaa ja tajusi juonen. Kammotus mimmosta löysää vyörymistä! Mutta tänään ei ollut tarkotus työstää laukkaa. Ihme ja kumma niin laukassa kuitenkin pysyttiin. Sisäjalka kuulemma itellä koukistui liikaa, varsinkin kun käytin sitä. Tehtiin muutama voltti laukassa ja ne oli aika kaameita ulos leviämisiä. Ei päästy kymmeneen metriin, lähemmäs 15 metriä. Laukasta taas istuttiin takaisin raville. Siinä tuli opelta kehuja mutten ole ihan varma että oliko siirtymä hyvä vai oma istunta. Toiseen suuntaan laukka nousi kuin ammuttuna kun pyysin aika napakasti. Siinä sain myös kantapääni pidettyä nätisti alhaalla ja jalat aloillaan niin kauan kuin keskityin niihin eikä tarvinnut tehdä mitään. Sanomista tuli että sisähartian pitäisi osottaa vähän keskelle. Parin sentin korjaus kuulemma. Samasta taisi tulla sanomista jo ravissa volteilla.
 
On se istunta näemmä jo laukassa vähän levinnyt omille teilleen. Kuvasta kiitos Venlalle ja Miialle.
 
Loppuun ravattiin ympyröillä kahdeksikkoa. Oikea kierros tuntui hankalammalta ja Kari puski sisään. Vasta kun ope poistui paikalta niin käteni alkoivat seilata alas. Kummallista. Käynnissä piti vielä venytellä lonkkia auki ja halata hevosta kaulan ympäri ilman että jalat karkaa taakse. Lonkkavenyttelyt jäi vähän lyhyeen kun Kari jatkoi seuraavalle tunnille ja vaihdettiin ratsastajaa. Tulipa hepalle ainakin hiki. Itellä oli pesukoneessa käynyt olo (pesu ja linkous). Vatsalihaksiin sattui ravihöykytys. Sinnittelin silti loppuun asti.
 
Ongelmia:
nousevat jalat
epätasan olevat olkapäät, vasen on alempana
nyrkit ei meinanneet pysyä kiinni
 
Parannusta:
Karihan oli oikein mukava tämmöisellä tunnilla
kädet ja kyynärkulma pysyi paljon odotettua paremmin
selkä ei ollut pomppimisesta moksiskaan