Tiistaina olin itse alkuun vähän rampa kun polvessani oli koko polven kokoinen mustelma. Sattui aika pahasti alkuun selässä ennen kuin siihen tottui tai housut asettui paremmin tms. Verkattiin hyvin tylsästi ympyröillä kaikissa askellajeissa hakien asetuksia läpi. Onnistui kaiken lisäksi aika kehnosti. Ratsu oli alkuun vähän tahmea ja laukassa taas juoksi alta. En tainnut olla tarpeeksi skarppina kyydissä. Keli oli nollassa, melko aurinkoista. Tämän päivän erikoisuus hepolla oli pään viskominen. Teki sitä myös käynnissä pitkin ohjin. Vähiten ehkä laukassa. Pohdin että olisikohan sitä häikäissyt, omaan silmään oli ainakin aika kirkasta.

 
Päivän missioksi olin suunnitellut laukkalävistäjien parantamisen. Kuinka saadaan hepo laukkaamaan uralle asti. Alotettiin varman päälle ja mentiin vastalaukkaa pitkillä sivuilla suoraan. Siinä ei ollut mitään ongelmaa. Easy on siitä ihana että 99,5 % kerroista nostaa aina pyydetyn laukan. Sen jälkeen mentiin lävistäjiä siten, että alun suoristuksen jälkeen nostin tulevan myötälaukan. Sillä päästiin hienosti laukattua uralle ja kulmienkin yli.
 
Sitten taas seuraava kuvio: lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle, suoristus ja siitä "puolikas", loivempi lävistäjä ja vastalaukkaa kulmaan asti. Lopulta mentiin ihan kunnollisia laukkalävistäjiä. Ja suuntaa siis vaihdettiin ahkerasti. Pari ravirikkoa ja ei-toivottua vaihtoa tuli mutta monesti päästiin laukalla kulmaan asti, siten että uralla tuli muutama askel vastalaukkaa. Olin positiivisesti yllättynyt miten kivasti saatiin harjoitukset tehtyä. Laukka olisi voinut olla rauhallisempaa ja tasapainoisempaa mutta lähes joka kerta päästiin laukassa sinne kulmaan asti.
 
Taas oli sen verran rankkaa menoa että ratsun korvanjuuret hikosi.
 
Ongelmia:
kuskin polvikipu
vähän motivaatio-ongelmia alkuun kummallakin
hepo viskoi päätään, myös pitkin ohjin käynnissä
 
Parannusta:
päästiin lävistäjät useampaan otteeseen laukassa