Ensimmäistä kertaa elämässä harkitsin vuokrahepan hankkimista ja siksi reissattiin Pikkaralaan. Aikataulu olikin loppujen lopuksi tiukahko. Kuvittelin että 2,5 tuntia olisi riittänyt hyvin. Kuvittelin myös ratsastavani vain yhdellä hevosella. Satuloita oli käytössä vain yksi, joten hevosia ei saanut kokeiluun samaan aikaan.

 
Ensin vuorossa oli Kalle. Suhtauduin vähän ennakkoluuloisesti mutta totesin että katotaan nyt ja että jos se on nätisti niin kai sitä itsekin voi selkään kiivetä. Ensin sillä verkkaili ja hyppäsi paikalle hälytetty hepojen näyttäjä. Me yritettiin pysyä lämpiminä kentän reunalla tuulisella ja melko pilvisellä +10:n kelillä. Ensimmäisellä kuskilla hepo meni ihan ok. Seuraavalla oli isoja ongelmia saada laukkaa nostettua. Lopulta sekin onnistui kun keksittiin nostaa se ristikon yli hyppäämällä.
 
Kun ite menin kyytiin niin hepo oli ihan aluksi mukavan reipas. Tosi nopeasti kuitenkin hyytyi ja laukkaa en minäkään saanut millään nostettua. En tiedä loppuiko hepolta kunto kesken, eikö sitä huvittanut vai enkö kertakaikkiaan osanut antaa apuja tarpeeksi selvästi. Kun Doris tuotiin kentälle niin Kalle hyytyi täysin enkä saanut sitä enää raviinkaan. Raippaa ei siinä vaiheessa vielä ollut ja pohkeilla en saanut tulosta. Tuntui että menee eläinrääkkäyksen puolelle ja sain raipan. Hepo ei ollut raipasta moksiskaan. Kepukka auttoi sen verran että sen avulla sain ravin sitten päälle. Kertaalleen loikkasin ristikon yli ja sain laukankin siinä. Kiitos ja riitti. Olin selässä noin 10 minuuttia.
 
Sitten taas katseltiin sivusta kun Doris verkattiin ja sillä vähän hypättiin. Doriksellekin olin päivän kolmas kuski. Se oli ihanan paljon Kallea reippaampi. Käynnissä kun vähän taivuttelin niin pyöristy kivasti. Kello rupesi olemaan tosi paljon, joten sangen tehokkaasti ravasin vähän. Ravissakin oli aluksi kivan pyöreä. Voltatessa tuntui että aavistus kiemurreltiin. Laukassa oli mukavan reipas siinäkin. Ja nosti laukan ihanan helposti Kalleen verrattuna.
 
Ensin hypättiin este ristikkona vissiin kahdesti kumpaankin suuntaan. Meni ihan ok. Ite yritin laittaa käsiä kohti hepan korvia kuten neuvottiin. Sit mentiin n. 70 cm:n pysty. Oikeaan kierrokseen meni hyvin, vasempaan vika oli vissiin puolipidätteissä tai kuskissa muuten mutta ponnistuspaikka ei meinannut osua millään vaan aina just ennen estettä Doris ovelasti venyi ja hyppäsi sit tosi kaukaa. Itelle ei tullut kovin ihania hyppyjä ja myötääminen tuskin sitten oli sitä vaadittua tasoa. Sitten sain hepon kuitenkin rauhottumaan ja puolipidätteet läpi ja saatiin hyvä hyppy vasempaankin kierrokseen. Loppuravissa pienen taivuttelun jälkeen hepo tuli taas kivasti pyöreäksi.
 
Opettajan puute vähän kalvoi tossa uudella hevosella mennessä. Tykkäsin kyllä Doriksesta mutta Pikkarala on aika kaukana (25 km) ja tarttisin alkuun mielellään joka tunnille jonkun komentamaan mitä tehdä. Mielellään jonkun sellaisen, joka tuntee hepan. Lisäksi tuntuu että vastuuta hevosesta tulisi nyt kerralla vähän liikaa kengityksineen kaikkineen kun niistä ei pahemmin kokemusta ole. Tällä kertaa tästä tuli kiitos ei.