Nowalle mennessä näytti lupaavalta kun sekä kentällä että tallissa oli valot päällä. Ratsastajia oli tunnille tulossa vaan 3 ja hepoja meille ei oltu jaettu. Krista oli taas pitämässä tuntia, huippua. Kelinä oli -2 ja kenttä kevyesti luminen. Kuulemma niin kova ettei voi hypätä ja siksi mennään koulua. Hepat saatiin toivoa ite ja laiskasti halusin jonkun, joka on jo kamppeet päällä. Sopivasti sattui että Migla oli edellisellä tunnilla niin pääsin vihdoin testaamaan sen. Aiemmin olin jo surkutellut että jäi kokonaan kokematta kun se vaihtoi omistajaa. Kiva että palasi siitä huolimatta tunneille vaikkakin vain kouluhommiin.

 
Mentiin aika pitkään käyntiä pitkillä ohjilla. Kun otin ohjat tuntumalle niin hepon turpa rupesi osoittamaan aikalailla ylös. Kaipasin jo hetken martingaaleja :) Onneksi se turpa siitä sitten tasaantui etuviistoon. Alkuraveissa yritin asetella mutta aika nahkeaa oli. Laukassakin yritin työstää mutta yrittämiseksi taisi jäädä. Ensimmäisenä sanomista tuli sivuille ja suoraksi karkaavista käsistäni. Kyynärkulma ja kyynärpäät kiinni kylkiin. Olin mielissäni että kommenttia tuli.
 
Hommat alkoi jalustimien nostolla. Isolla ympyrällä väistätettiin perää ulos ensin käynnissä, sitten ravissa kumpaankin suuntaan. Ja olihan se hullun rankkaa. Käynnissä väistöt toimi ok-. Sitten kun tajusin ottaa hepon vähän paremmin otteeseen niin parani. Ravissa sai välillä suostutella kunnolla. Ja aluksi oli hetkittäin aika hutera olo kyydissä kun tuli pieniäkin sivupoikkeamia oletetusta suunnasta. Väistöä piti ottaa aina muutama askel, muutama suoraan ja taas muutama väistöä. Hyydytti aika nopeasti varsinkin kun ei kovin helposti onnistunut. Sitten mentiin välillä ravia kunnolla eteen, aika paljon sai hoputtaa mutta parani loppua kohti. Hyvin se oma satulassa pysyminen koheni. Jälkimmäiseen suuntaan mennessä vatsalihaksia rupesi polttamaan jo pahasti. Sitten piti mennä vielä muutama hyvä väistö. Lopuksi saatiin mennä jo ilman väistöä mutta otin sitten käyntiin ilman lupaa kun polte vatsassa kävi sietämättömäksi. Hienosti kestin sillä koko lopputunnin maha oli tosi hellänä ravaamiseen. Sinnittelin silti vaikka välillä vähän lusmusin Kustin pelleillessä.
 
Väistöjen aikana kolmas ratsukko poistui paikalta ja lopputunnin meitä oli vain kaksi. Mahani mielestä liian lyhyen käyntipätkän jälkeen ruvettiin menemään ympyrällä puoli kierrosta ravia ja puoli laukkaa, siirtymistä piti saada täsmällisiä. Jalustimet sai sentään ottaa takaisin jalkaan. Olin itse edelleen sangen hyytynyt ja ravaaminen sattui mahaan. Laukka nousi melko löysästi ja nostossa hepon takapää vippasi ulos. Raviinsiirtymät onnistui paremmin vaikkei aina ihan kohdalle osuneet vaan toleranssia oli n. 3 metriä. Alkuun tuli sanomista että laukka on liian löysää. Tämä osuus ei mennyt kovin ihanasti ja ravi oli melko tuskaa.
 
Sitten mentiin laukkaa useampi kierros peräkkäin. Nosto käynnistä epäonnistui ekalla yrityksellä melko pahasti. Toisella yrityksellä tuli enää rumahko nosto parilla raviaskeleella. Laukassa aseteltiin sisään ja ulos. Välillä isosti eteen ja välillä kootusti. Muutamia ravirikkoja tuli ja ite en ollut enää kovin terässä. Takajalkoja yritin raipalla houkutella töihin muttei oikein onnistunut. Maha tykkäsi laukasta paljon enemmän kuin ravista.
 
Loppuraveja kevennellessä kentältä sitten sammui valot yksi kerrallaan. Hetki ihmeteltiin käynnissä mutta lumi valaisi sen verran että nähtiin ravailla vielä tovi. Hepo tuntui huomattavasti paremmalta kuin alkutunnista mutta olisi tarvinnut ainakin pari tuntia hommia lisää mun kanssani että ois ruvennut menemään hyvin. Tällä kertaa kuski hikosi huomattavasti ratsua pahemmin.
 
Vaikka Migla ei kovin ihanasti mennytkään eikä myödännyt niskasta tai takajalkoja pahemmin jaksanut käyttää niin olin silti ite ihan mielissäni tunnista. Kerrankin semmonen olo että on ollut kunnolla töissä ja antanut kaikkensa. Vatsalihaksiin ei oo varmaan koskaan ennen sattunut näin kamalasti hevosen selässä. Huippua!
 
Ongelmia:
laukannostot oli nahkeita
takaosa ei ollut kunnolla töissä
laukannostoissa takapää karkasi ympyrältä ulos
turpa oli enemmän ylös kun alas
tahti ei säilynyt enkä muistanut keskittyä siihen kovin pitkään kerrallaan
kuskin kädet oli levällään
 
Parannusta:
väistöt ihan ok
ravistakin löytyi vauhtia
ei menny ehkä kovin huipusti mutta itellä oli loistava kaikkensa antanut olo