Estekurssin toinen päivä tuntui vähän rankalta edellisillan hippaloinnin takia. Onneksi hevostelu oli vasta kello 19. Samalla porukalla siis kuin eilenkin (7 ratsastajaa) ja maneesissa (pihalla n. +9).

 
Esteistä kasattiin pituushalkaisijalle jumppasarja. Hypättiin peräseinää kohti ja esteiden jälkeen käännettiin vuorotellen vasemmalle ja oikealle ja niin lähestymissuuntakin vaihtui.
 
Tänään uskalsin ratsastaa ponia jo vähän tehokkaammin. Alkuverkaksi siis voltteja ja ravin säätelyä. Kivan reipasta ravia löytyi. Olisin halunnut vähän laukatakin ennen hyppelyitä, mutta se jäi välistä. Ja laukassa meidän suurimmat ongelmat sitten oli.
 
Jumppasarjana oli: maapuomi, 3 ristikkoa innariväleillä (n. 30 cm korkeita), n. 9,5 metriä, pysty (myöhemmin okseri) ja n. 9 metrin päässä vielä pysty. Tänään Tikru tuntui vähän löysältä. Alkupomput ristikoille meni ihan ok, mutta sen jälkeen poni oli veltto ja etupainoinen eikä liikkunut pohkeista kunnolla eteen. Meni itelle vähän hankalaksi kun poni kolisteli pystyille ja ohjeena oli keventää etupäätä pidätteillä. Samalla ois pitänyt ratsastaa eteen, jotta oltais sovittu väliin ja pohkeet ei siis toimineet halutusti. Kannukset ois voineet olla pop. Aluksi mentiin erittäin epähienosti 2,5 laukalla eka väli. Kommenttia tuli että pitää päättää kuinka monta askelta siihen ottaa. Kaksi ois ollut hyvä mutta monesti tuli 3. Yllättävän paljon ajateltavaa tuossa oli, joten ei itellä riittänyt ajatuksia kaikille tärkeillle asioille. Lähes joka kerta tehtävän jälkeen tajusin että unohdin katsoa kumpi laukka tuli. Ja siltikään en muistanut sitä seuraavalla kerralla!
 
Esteiden jälkeen päädyssä poni vietti vasemmalle enkä ilmoittanut sille tarpeeksi hyvissä ajoin että minne mennään seuraavaksi. Kertaalleen se meni ekalla pystyllä lähes turvalleen kun meinasi kompastua. Itellä karkasi ohjat kokonaan, päästiin viimeisestä esteestä vielä yli ja sitten Tikru oli menossa vasemmalle. Sain siinä ohjia kasattua sen verran että tehtiin uukkari vaadittuun suuntaan. Pysyin kuitenkin kyydissä. Käskynä kävi myös että tuntuman pitää säilyä esteiden välissä. Myötäsin luultavasti kaiken pois.
 
Sitten otettiin viimenen pysty pois ja nostettiin ensimmäinen pysty okseriksi. Korkeutta sillä oli maksimissaan n. 60 cm.  Ei siihenkään mitään ihania hyppyjä tullut. Tikrun kanssa saatiin kuitenkin mennä "hevosvälillä" kun Alpolle ja Pallolle väliä vähän lyhennettiin. Ohjeena tuli muistuttaa raipalla kaulalle kun Tikru on ponnistamassa okserille. Ekalla kerralla meni ihan ok. Tokalla kerralla sekosin ite ja raippasin askelta liian aikaisin. Sitten meidän vauhtikin jo parani. Vikalle kerralle mentiinkin sitten baanavauhtia, askel ei sopinut maapuomille ja ristikkojen jälkeen poni sinkosi okserille. Itellä sekosi pasmat ja ohjaus meni pieleen. Ei menty lähellekään lyhyttä sivua. Tokavika kerta taisi olla paras, viimeinen ainakin oli ihan kamala.
 
Ihan viimeisiä kertoja jumpalle lähestyessä tehtiin taas laukkavoltti alkuun ja onnistuin mutkassa potkaisemaan(!!!) sellaisen valkoisen kavaletti-X:n nurin. Korkeutta sillä on n. 40 cm. Taidettiin tehdä aika tiukka kurvi sen ympäri, sillä se osui kantapäähäni. On ainakin olleet kantapäät alhaalla ja lähellä maata.
 
Kun esteet oli saatu hypeltyä ja piti lähteä keventämään niin meidän vasen jalustin petti. Tikkaukset katkesi ja jalustin rupesi valumaan maata kohti. Tikru suhtautui asiaan onneksi suht rauhallisesti. Tiina nykäisi koko jalustimen pois ja keventelin sitten pelkällä oikealla jalustimella. Pian huomasin että saan itseni siten toispuoleiseksi ja jumiin ja nostin sitten senkin jalustimen ylös ja keventelin ilman. Ei ollut kovin rentoa menoa. Tunnin jälkeen huomasin että toinenkin jalustin oli hajoamispisteessä. Onneksi ne kestivät hyppyjen ajan.
 
Tuntui vähän siltä etten ite ratsastanut kunnolla. Olisi kuskikin tarvinnut raippausta ja terästäytymistä. Kokonaisuutena tunti meni paremmin kuin eilinen kun tänään kaikki kuskit pysyivät kyydissä.
 
Ongelmia:
poni etupainoinen
olisi voinut olla reippaampi
oikealle kääntäminen hankalampaa
pitää pitää tuntuma esteiden välissä
vikan esteen jälkeen en ikinä muistanut kattoa laukkaa
en muistanut johtaa
 
Parannusta:
omasta asennosta ei pahemmin tullut sanomista