Esteitä oli eilisen estetunnin jälkeen tullut kaksi lisää eli eiliset kavaletit, joita ei ehditty hypätä. Esteitä taisi olla yhteensä 6. Ensin mentiin itsenäisesti alkuverkkaravia, vapaaseen kierrokseen (jes!). Tellu oli kyllä niin jäykällä päällä etten saanut sitä myötäämään kuin hetkittäin käynnissä. Ravissa yritti laahustaa etupainoisena mutta kannustin siihen vauhtia ja yritin vähän keventää edestä. Alkuverkassa ei tainnut opelta tulla kommenttia. Alkulaukat mentiin muistaakseni vaan ympyrällä puomia ylittäen. Ensin vasempaan kierrokseen, joka meillä sujui sangen kivasti. Monta kertaa osuttiin puomille niin hyvin ettei laukassa tapahtunut mitään muutosta. Sitä ope sanoikin että pitäisi osua niin hyvin ettei sitä puomin siellä olemista edes huomaisi. Oikeaan kierrokseen meni hitusen huonommin. Yksi ravirikko, pari kertaa vähän läheltä ja ainakin yksi kaukaa. Täydelliset onnistumiset oli harvemmassa. Tuossa pitäisi onnistua 80-prosenttisesti. Aika lähelle ainakin päästiin ja olin hepasta ylpeä. Alkutunnista ope puhui myös jotain esteratsastuksen treenistäkin että paljon toistoja tutulla hevosella ja kommentoi että minä ja Tellu ollaan tästä porukasta sitä lähimpänä. Mutta olenhan minä Tellun kanssa jo vissiin puolitoista vuotta hypännyt. Voisinkin joskus laskea monestiko olen sillä mennyt.

 

Erillisiä verkkahyppyjä ei otettu vaan mentiin heti alkuun 5 esteen rata. Estekorkeus oli kuutisenkymmentä senttiä. Muuten meni suht siististi mutta 21 ja 18 (?) metrin linjat mentiin 7 ja 6 laukalla ja hypättiin kummatkin esteet melko läheltä. En muista nostettiinko mutta seuraavalle kierrokselle tuli ohjeeksi ottaa yksi askel vähemmän ja se onnistui hienosti. Saatiin jo ekalla kierroksella kehuja hyvistä teistä kaarteissa. Väärät laukat ilmestyivät kuvioon jo alkutunnista. Muutamat kaarteet mentiin väärässä laukassa kun en saanut/ehtinyt korjattua. Ope kommentoi että pienet kaarteet lyhyillä etäisyyksillä voi mennäkin väärässä kun laukan vaihtaminen rikkoo tahdin.

 

Alkutunnista hypättiin ristikkoakin. Kameran takana oli Sirpa ja kuvat välitti Venla. Kiitokset.

 

En muista mitä kaikkia pätkiä hypättiin, useampia noin kolmesta kuuteen hypyn tehtäviä. Suoria linjoja ja pitkiä lähestymisiä sekä kaarteita ja niissä kääntämistä. Tasaista rytmiä. Tiukkoja kurveja ei ollut. Välillä tuli meillekin noottia huonoista teistä kun käänsin liian aikaisin ja lähestyttiin vähän vinosti. Tämän korjaisi se maasta käsin tutustuminen. Muutama erittäin siisti ratapätkä saatiin alkuun, hypättiin pysty ja ristikko pitkällä suoralla ja sitten kaarrettiin toiselle pystylle. Reipas laukka päälle, tasainen tahti läpi tehtävän ja ponnistuspaikatkin tuli melko itsestään kohdilleen. Tuntui hyvältä ja helpolta ja opekin kommentoi että näytti siltä että esteitä uskaltaisi nostaa isommiksikin (tässä vaiheessa ehkä 80). Suoralla mentiin tosin väärässä laukassa.

 

Tämän päivän erikoisuus oli että lopputunnista rupesin unohtelemaan ratoja. Kertaalleen tuli okserin (?) jälkeen väärä laukka ja kaarteessa kaikki keskittymiseni meni laukan korjaamiseen. Kun laukka oli myötäinen niin ei ollut mitään muistikuvaa että minne piti mennä. Siihen tuli siis ylimääräinen voltti. Harvinaista mulle. Ja loppuun kun hypättiin kuuden esteen pätkää niin se ei jäänyt mieleen edes opetteluvaiheessa. Voisikohan laittaa useiden vajaiden yöunien piikkiin? Lopuksi estekorkeus nousi 90 kieppeille.

 

Meidän pari viimeistä kierrosta ei olleet enää niin hyviä kuin olisin toivonut. Päivän rumin hyppy tuli varmaan kuuden loikan ekalle esteelle, joka oli ristikko. Hypättiin läheltä, vähän liian pienessä laukassa pystyhyppy ylös ja sen jälkeen oli vielä väärä laukka. Korjaaminen meni pitkäksi ja laukka ei ollut tarpeeksi tarmokasta. Punaiselle pystylle Tellu veti liinat kiinni ja stoppasi juuri ennen estettä kun askel ei sopinut. Olihan esteellä korkeuttakin. Pysyin kyydissä! Poistuin kyllä satulasta kaulan puolelle mutta missään vaiheessa ei ollut kovin epätasapainoinen olo tästä huolimatta. Tellu seisoi nätisti aloillaan esteen edessä eikä käynyt edes mielessä ruveta piiskaamaan sitä. Pukkasin itseni takas satulaan ja otettiin käskystä koko homma alusta asti uudestaan ja paremmassa laukassa. Taas tuli väärä laukka ristikon jälkeen mutta Tellu vaihtoi itse. Pohkeet kiinni ja punaisestakin päästiin yli. Laukka olisi ehkä voinut olla vielä aavistuksen napakampaa mutten viitsinyt ruveta välillä korjailemaan ja rikkomaan tahtia (jos nyt kunnon tahtia oli muutenkaan). Okserilta ristikolle piti nyt tulla viidellä laukalla. Ope kommentoi ettei siitä ehkä viidellä päästä. Sisuunnuin tuosta aika pahasti ettei päästä vai ja vähän askelta venyttämällä viisi tuli ongelmitta väliin. Loppuun jossain mielenhäiriöstä käänsin ristikolta pystylle uusintakaarteen. Noottia tuli sekä tiukasta tiestä että siitä että palattiin taas vanhojen ongelmien pariin ja Tellu kiihtyi kohti estettä. Pidätin kyllä mutta taisin tehdä sen melko hellästi.

 

Melko maneesin perällä oleva punainen pysty. Arvelen että tässä mennään uusintayritystä kiellon jälkeen. Kantapäät jopa alaspäin, oikea jalustin vaan turhan syvällä jalassa. Kiitos tästäkin kuvasta Sirpalle ja Venlalle.

 

Sakkona mentiin vielä loppu uudestaan eli okserilta ristikolle ja pitkä kaarre pystylle. En muista tuliko okserillekin jotain korjattavaa ekalla kerralla. 5 laukkaa tuli taas helposti väliin. Laukan oikeudesta ristikon jälkeen en muista mutta nyt otettiin pidempi tie pystylle. Ja taas kiihtyi kohti. Tuli sanomista että jos siinä olisi ollut sarja niin oltais oltu pulassa.

 

Kivan paljon ehdittiin hypätä ja huomasin että tuo noin ysikymppi on mulle ja Tellulle erittäin hyvä treenikorkeus. Siinä rupeaa ilmaantumaan jo mukavasti parannettavaa. Samoja korkeuksia kyllä loikittiin kaikki eli ei saatu mitään erityiskohtelua. Alun siisteihin ja tasaisiin ratoihin olin erittäin tyytyväinen, samoin siihen että pysyin stoppauksessa kyydissä. Vielä pitäisi treenata ne mörköesteet (esim. edellisissä kisoissa) ja opetella miten epäröivä ratsu rohkaistaan yli.

 

Ongelmia:

väärät laukat

kuskin keskittyminen ei riittänyt loppuun asti

1 kielto

en saa päästää Tellua etupainoiseksi enkä kiihdyttämään ennen estettä

 

Parannusta:

alkuun tuli hyvin tasaista ja siistiä menoa

kuski pysyi kyydissä vaikka hepo stoppasi esteen eteen