Tällä kertaa ehdin ajoissa tunnille vaikka se olinkin minä, jota jouduttiin tullessa odottamaan. Migla oli vähän pahalla päällä mutta antoi kuitenkin harjata ja laittaa kuntoon ilman selkkauksia. Kentällä sitten mentiin käyntiä pitkin ohjin taas aika tovi. Keli oli viilentynyt eilisestä, nyt n. -7 ja varmuuden vuoksi nyt oli kolmisormihanskat taskussa näppijäätymän varalta. Hyvin kuitenkin pärjäsin välikausihanskoilla. Ratsastajia oli tunnilla mukavasti vaan 3. Vissiin 5 piti alunperin tulla. Koulua taas ohjelmassa.

 
Hevosvalintaan ei itellä ollut oikein sanomista. Hyvin pitkälti ihan sama että kellä menen. Kusti olisi kyllä kiva myös joskus kokeilla jos se ei kerta jatkossa meidän hyppytunneille tule. Miglan kanssa jäi tavallaan vääntö viimeksi vähän kesken, joten nyt oli hyvä jatkaa. Kiva oli myös testata että mitä ne vatsalihakset tänään sanoo Miglan ravista. Alkuverkassa ei ainakaan mitään ihmeellistä. Hepo jäykkänä ja voltin lopussa meinasi vähän karata ulos. Sitten kun kunnolla ennakoin karkaamisen niin sain sen kuriin. Laukassa mentiin kunnolla reippaasti pitkät sivut ja kivasti vauhtia irtosikin. Lyhyillä sivuilla tuli myös suht ok takasin.
 
Päivän aiheena oli avotaivutukset. Voltti tallinpuolen pitkänsivun alkuun ja avoa suoraan. Ensin vasemmassa kierroksessa kohti Kristaa. Käynnissä jokunen kerta ja sitten harjotusravissa. Toinen sivu ravattiin kunnnolla eteen ja asetettiin sisään ja ulos. Toiseen kierrokseen (oikeaan) avot mentiin Kristasta poispäin ja oli meille hankalampi suunta. Käynnissä vauhti meinasi mennä paikallaan kipitykseksi ja ravissakin mentiin turpa ylhäällä hätiköiden. Välillä turhankin vauhdikkaasti ja ite taisin vaan ajaa lisää vauhtia. Toisella pitkällä sivulla piti nostaa vastalaukka. Kaikki muut kerrat meni hyvin paitsi toinen vai kolmas. Kolme yritystä ehdin pitkän sivun aikana ottaa ja joka kerralla tuli oikea laukka vaikka vasenta haettiin.
 
Avojen tekemistä ja omaa keskittymistä haittasi hetkellisesti kentän kulmalle tupakoimaan kasaantunut porukka. Kolme kierrosta sitä kestin kunnes huomautin että voisitteko olla jossain muualla. Etäännystä kenttään tuli jokunen metri mutta savun määrä väheni onneksi huomattavasti. Aika ajattelematonta toimintaa sanoisin.
 
Avojen jälkeen mentiin vielä puomitehtävää laukassa. Pitkän sivun sisäpuolella oli keskellä kenttää puomit ja niitä ennen piti laskea laukkoja, ensin oikeassa kierroksessa toiselle 3 ja toiselle 5 laukkaa. Jonkun verran tuli sähellystä ja muutaman kerran askel ei osunut ja tuli ravirikkoja mutta pärjäsin yllättävän hyvin. 5 taisi onnistua jopa paremmin kuin 3. Onnistumisprosentti yli 50. Sitten vaihdettiin suuntaa ja toiselle piti laskea 5 ja toiselle 10 laukkaa. Ekalla kierroksella kumpikin meni oikein! Ja minä kun oon pitänyt itseäni tuossa huonona. Hitusen tuli takeltelua tuossakin mutta 1 laukan toleranssissa pysyttiin ja meni suurimmaksi osaksi tosi hyvin. 5 laukan laskut epäonnistui vissiin vaan kerran. Hyvä minä!
 
Sit seuraavaksi humputeltiin harjotusravia kenttää ympäri. Hetken jo ajattelin että ois pitänyt tahallaan mokailla puomeilla niin ois saanu laukata pidempään. Ja loppuravit mentiinkin sitten jalustimet kaulalla. Ensin kevyttä ravia ja ympyrät päihin. Sitten kokonaan kevyt istunta. Oli tosi tuskaa ja reisiä poltti vaikka takamus oli tuskin yhtään irti satulasta. Alapohkeiden käyttö oli aika onnetonta kun lihasvoimat loppu ja yritin sinnitellä reisien varassa. Ohjeistusta tuli myös ratsun saamiseksi pyöreämmäksi. Pientä liikettä sormilla, kaksi kertaa sisältä, yksi ulkoa. Ja tuota yritin tehdä samalla kun reisissä poltti. Sitten taas mentiin kevyttä ravia hetki mutta Migla ei kyllä pahemmin pyöristynyt. Aika paljon on vielä tehtävää mulla tuon kanssa. Sitten käyntiin ja reisille lepoa.
 
Ohjeena tuli että pelaamaan tietokonepelejä ja hankkimaan nopeutta näppeihin. Nopeutta ehkä olisi mutta reaktioaika on turhan hidas. En osaa myödätä tarpeeksi nopeasti enkä hahmota että koska hepo on yrittänyt tarpeeksi että pitäisi myödätä. Mutta sitä harjoitellessa.
 
Kun tulin alas selästä niin tajusin vasta kunnolla katsoa Miglan jalkoja. Ne on ruskeat! Miten oon aina kuvitellu että se on ruunikko. Ja sama juttu Madonan kanssa. Jopas!
 
Ongelmia:
jäykkä ja mulle hankala hepo, ei työskennellyt takaa
kädet karkaili edelleen kauas toisistaan, vähän vähemmän pahasti kuitenkin kuin ennen
tahtirikkoja, syytän lähinnä itseäni
 
Parannusta:
avot meni teoriassa ihan hyvin jos hevosen venkulointia edestä ja hyytyvää askellusta ei huomioi
laukka-askelten etäisyyden arviointi sujui yllättävän hyvin