Maanantaina rupesi jo ahdistamaan hevostelun puute. Tallilla oli kuulemma hevoset vähissä, joten Riiviön kanssa pääsisi testaamaan missä kunnossa se on kun oli lauantaina ollut epäpuhdas ja eilisen levossa. Vähän jännitti lähteä Riiviöitymään sillä siitäkin olin ehtinyt kuulla kaikenlaista. Noin viikon se teki tunteja ja meni hyvin. Viikko sitten sunnuntaina oli kiihdytellyt ja tiputtanut kuskinsa. Sen jälkeen kuulemma hyppinyt pystyyn kun Tuuli yritti selkään. Tähän tuli korjaus ettei se ihan noin mennyt vaan selkään noustessa hepo oli peruutellut. Edellisen viikon oli kuulemma ollut ihan asiallisesti.

 
Hoitaessa hepo oli nätisti. Hurjan pitkä harja sillä. Kuvia voi käydä katsomassa Suvin galleriasta. Riiviö on noin puolitoistametrinen eli mukavan kompakti suokiksi. Ennen selkään menoa tuli kehotus juoksuttaa. Juoksutusraippaa en saanut, joten otin sitten oman estetikkuni mukaan varmuuden vuoksi. Tässä vaiheessa voin varmaan jo tunnustaa etten ole ikinä ennen itsenäisesti juoksuttanut ketään. Onhan sitä leirillä joskus harjoteltu, joten asenteella vaan. Riiviö käyttäytyi siinä nätisti. Aikaa kentällä oli tehokkaat 5 minuuttia ennen tunnin alkua. Ensin vasen kierros enkä käynnissä huomannut mitään. Raville siis enkä siitäkään osannut sanoa että menikö puhtaasti. Sen verran nopeasti vedin etten uskaltanut heti ruveta laukkuuttamaan vaan vaihdoin suuntaa. Oikeankaan kierroksen käynnistä en osannut sanoa mitään mutta ravi näytti epäpuhtaalta. Päätin silti testata laukan ja Riiviö malttoi laukata ehkä puoli kierrosta. Ei kovin pahan näköistä mutta tiputti raville ja meiltä loppui aika kentällä. Yllättävän hyvin huitomalla miniraipallani ja maiskuttamalla sain hevoseen tarvittaessa lisää vauhtia. Hiljentäminen onnistui vielä helpommin.
 
Seuraavaksi maneesiin ja ope tahtoi nähdä hepon ratsastettuna. Selkään mennessä peruutteli ja oli vähän levoton mutta rauhottui suht nopeasti sen verran että pääsin kyytiin. Ohjat heti tuntumalle ja käyntiä oli ohje. Ite olin tässä vaiheessa vähän jännittynyt että mitä tulee. Hepo oli kuitenkin nätisti ja kulki kuuliaisesti. Alkeislapset oli takapäädyssä ja minä olin isolla ympyrällä lähempänä ovea. Ravissa huomasi että Riiviö on ep (epäpuhdas) ja huomasin sen selkäänkin mutta testattiin ravissa että paraneeko vai paheneeko. Yllättäen oikea kierros oli parempi. Hetkittäin tuntui selkään ihan tasaiselta, väliin tuli taas tahtimista. Loppuun vielä volttailin kumpaankin suuntaan. Toteamus oli että ei ole puhdas. Olin selässä kymmenisen minuuttia enkä laukannut. Hepolle plussaa siitä että kun meiltä toivottiin tasaisen tappavaa menoa niin ite yritin olla aika rauhassa kyydissä mutta hepo ravasi kivasti omalla moottorilla eteen.
 
Loppuun piti testata vielä talutettavuus. Toimi tosi kivasti ja kuskin perässä kiemurtelutkin onnistui mukisematta. Jälkikirjoituksena totean että Riiviö pääsi samalla viikolla yksityiseen kotiin eli siihen loppui sen tuntipolleilu.