Tänäänkin mahduin mukaan tunnille. Hitusen yllätti että estetunti. Arvelin ettei tule mitään helppoa tai varmaa ratsua ja Hassehan sieltä nasahti. Tarhasta tuli ihanasti portille vastaan korvat hörössä. Harjatessa oli kiltisti mutta satulan laitosta ei tykännyt. Onneksi oli taas varmistaja pitämässä hevosesta kiinni.

 
Esteitä maneesiin kasattiin 4 ja lisäksi oli 4 kavaletin linja. Esteet oli eilisen valkan tyyliin kaikista kummallisimpia ja erikoisimpia mitä löytyi. Pystyn alle tuli vesimatto, joka piti jättää osittain kasaan. Rullasin sen sinne n. 30 sentin levyiseksi. Muita esteitä oli lankkuokseri, pysty, jonka reunoilla oli palmut ja lainelauta. Ratsukoita tunnilla oli jopa 9 ja keli pari astetta plussalla.
 
Alkuverkassa oli semmonen olo etten oo ratsastanut Hassella hirmu pitkään aikaan ja olin jo unohtanut että onko se Koran tapaan säikky. Eipä pahemmin säpsynyt. Vähän kipitteli ja kiiruhti mutten ottanut asiaa kovin vakavasti. Testasin väistöt ja temmonmuutokset ja toimi ihan ok. Vaan taas tunsin vetäväni vasemmalta oikean ohjan ollessa löysänä. Laukassa mentiin vähän reippaasti mutta jarrut löytyi vielä tässä vaiheessa. Laine-este pelotti jo nyt kun mentiin siitä ohi. Palmutkin aiheuttivat pieniä säpsyjä kaatuessaan.
 
Kavaletit tultiin alkuun kahdesti vasemmassa laukassa. Hassepa aloitti juonensa jo nyt ja kiemursi hirmuisesti ennen kavaletteja. Ekalla kerralla mokoma tökkäsi siihen vaikka puomi oli toisesta päästä maassa ja toisestakin vain parikymmentä senttiä ilmassa. Tajusin liian myöhään että hepon testailut alkoivat. Uudella lähestymisellä tuli edelleen kiemurtelua mutta yli päästiin vauhdin kiihtyessä loppua kohti. Seuraavalla kierroksella kiemurtelu oli vähän vähempää mutta vauhti kiihtyi entisestään. Minä kun luulin että olisi helpottunut.
 
Seuraavaksi mentiin alkuun kavaletit, sitten palmueste ja sen kanssa linjalla ollut lankkuokseri. Väli oli 4 laukan verran mutta viittä siihen toivottiin. Meidän vuoro oli viimeisenä ja aika monella oli ongelmia. Meinasin jo vaipua epätoivoon että jos kolmella kiellolla päästään niin hyvä. Tällä kertaa olin sen verran ovela että kävin näyttämässä Hasselle palmuesteen, lankkuesteen ja laineen etukäteen. Kahdesta ensimmäisestä ei ollut moksiskaan mutta laine oli alkuun niin jännä ettei voinut kovin lähelle mennä. Tämä taisi tepsiä. Kavaleteista päästiin taas yli, vauhtia oli jälleen aika hurjasti katsomon edessä kaarteessa mutta onneksi vähän rauhottui. Hepo puski pahasti ulkopohjetta vasten seinälle mutta olin päättänyt että palmujen välistä mennään. Lähestyminen oli aika kammottava kiemura mutta yli päästiin. Vauhtia oli reippaasti ja taidettiin hurauttaa väli neljällä mutta päästiinpä lankustakin ekalla yrityksellä yli. Ehdin jopa kehua hepoa välissä. Lankun jälkeen huusin riemuissani JEE ja se sai hymyn muidenkin ratsastajien huulille. Olin hyvin hyvin tyytyväinen. Varsinkin eilisen kieltelyn jälkeen.
 
Sama mentiin vielä uudestaan. Ei tullut kauniinpaa vaan samanlaista puskemista ja kaahailua. Yli päästiin kuitenkin. Okserin jälkeen Hasse taas kiihtyi ja huusin että ura vapaaksi. Pari kierrosta pääty-ympyrällä eivät hidastaneet vaan haipakkaa mentiin. Taisin lopulta pysäyttää seinään. Omaa vuoroa odotellessa mentiin käyntiä pitkin ohjin. Valmistautumisharjoituksina tehtiin pysähdyksiä, peruutuksia ja ravi-seis -siirtymiä siinä missä muut laukkasivat ympyrällä. Kivan rauhallisen laukan Hasse kuitenkin nosti. Tässä huomasin että jarrut toimii parhaimmillaan melko pienillä ohjasotteilla muttei vetämällä vaan pienillä pidätteillä. Voimaa siihen ei tarvinnut, ainakaan käynnistä pysäyttämiseen.
 
Seuraavaksi hypättiin vesimatto ja laineet. Hasse otti ja tökkäsi vesimatolle. Suoristuksessa taisi olla vikaa. Aluksi mentiin ainakin ihan kelpo tiellä omasta mielestä. Annoin vähän haistella estettä ennen uutta yritystä. Kielsipä vielä toisenkin kerran vaikka tultiin vähän lähempää. Oli loikkimassa oikealta ohi. Kolmannella taidettiin päästä yli. Vauhtia oli taas esteen jälkeen melkoisesti ja käänsin kohti seinää että olisi jotain toivoa. Melkeen mentiin linjasta ohi mutta sain käännettyä laineelle ja siitä ihme kyllä mentiin vauhdilla yli. Esteen jälkeen mentiin myös lujaa. Ope taisi jo tässä vaiheessa ehdottaa että tiputtaisin raipan pois mutta ite ajattelin että ilman sitä en ehkä selviydy esteistä yli.
 
Seuraava kierros alkoi yhtä takkuisesti. Hasse otti niin sutjakkaan sivuloikan ennen vesimattoa että oikea jalkani kävi ratsun lautasilla. Pysyin kuitenkin kyydissä. Tulipa taas toinenkin kielto. Ja sen jälkeen vasta tajusin että raippakin on väärässä kädessä. En muista raippasinko, veikkaisin etten ehtinyt edes ajatella moista. Sanoisin että kolmannella kerralla taas yli. Vauhti kiihtyi kuten viimeksikin ja laineet loikattiin taas reippaasti. Päädyssä mentiin haipakkaa ja hiljensin kohti kulmaa kääntämällä. Itellä oli aavistuksen epämukava olo niin reippaassa kyydissä, varsinkin kun tuntui ettei jarrut toimi. En tiedä jäinkö vetämään, välillä kuitenkin vaikka sain ohjat päästettyä löysälle niin vauhti saattoi silti kiihtyä.
 
Me oltiin siis vikat hyppääjät ja vikan esteen jälkeen ohje oli että jää laukkaan ja työskentele. Tuntui ajatuksena melko ikävältä mutta tein työtä käskettyä. Tässä vaiheessa tiputin raipankin jo suosiolla kun siitä tuli uudestaan sanomista. Hassella oli vauhti päällä ja pysäytin sen melko monesti seinään oman turvallisuuteni takia. Tunnustan että tarttisin "käsimartingaalit" estämään käsiä nousemasta liian ylös. Ope sanoi että liian rajun näköstä. Olin aika hyydyksissä enkä saanut vauhtia hiljenemään kuin kääntämällä yhdellä ohjalla kohti seinää. Taisi joku paniikkilukkokin iskeä päälle ja sumentaa omaa toimintaa. Käsky kävi että laukkaa ympyrällä. Omat ajatuskuplat oli että "onko pakko" ja "eikö jo riittäisi" mutten mutinoinut vastaan vaan yritin jatkaa. Hasse kiihdytteli ja meinasipa villitä muitakin heppoja. Lopulta päästiin jotenkin hallinnassa takapäätyyn laukkaamaan. Ohjaus toimi huonohkosti ja ratsu luisui toisella puolella ympyrää ulkopohjetta vastaan ja toisella puolella oikoi sisälle. Omat pohkeet oli edelleen liian vähällä käytöllä.
 
Muut pääsi keventelemään loppuraveja ja mulle kävi käsky jatkaa laukkatyöskentelyä. Meniköhän 15-20 kierrosta kun Hasse sitten rupesi rauhoittumaan ja sai vähän pyytää pohkeella eteen. Päättelin ettei meidän ole tarkoitus koko päivää laukata ja otin sitten lopulta raville. Ravissa vauhtia oli edelleen alkuun reippaasti. Rupesin työstämään asetuksia ja ajatuksen kanssa päästämään vasemmasta ohjasta. Ja sitten sama toiseen suuntaan ulos asettaen. Kovin hyväksi ei asetukset tulleet mutta eipä hepo pää taivaissa juossut ja ravikin rauhottui lopulta. Pitkin ohjin päästiin jo suht leppoisasti.
 
Olihan se taas aika jännää. Lopuksi kuulin ettei Hassella ole taas pariin viikkoon hypätty niin saattaa siksikin kerätä puuhasta virtaa. Pohdin että auttaisikohan juoksutus alle. Mieluummin en olisi kyydissä kun hepo päästelee virtoja. Muilta tuntilaisilta tuli kommenttia että aikamoiset lähdöt Hasse esitti.
 
Ongelmia:
ratsun suoristaminen
hukassa olevat jarrut
vesimatto
 
Parannusta:
3 erikoisestettä kieltämättä!
pysyin kyydissä