Maanantainakin päädyin liikuttamaan Easya. Ehdotin että joko köpöttelyä maastossa tai sit vääntöä. Toive oli että mieluummin kunnon treeniä kun on ollut niin kevyellä viime päivät. Kenttä oli eilisestä sulanut huimasti mutta oli niin märkä että lähdettiin maneesille katsomaan tilannetta. Lämpöisessä auringonpaisteessa oli kiva mennä. Mittari näytti päivällä +13!

 
Kello oli niin paljon että maneesilla oli autiota. Päätin että nyt treenataan niitä hankalia asioita oikeen kunnolla. Alotettiin ravissa ja pyöriteltiin ensin ympyröitä. Väistätin takaosaa välillä ulos. Etsin asetuksia sisään. Sitten mentiin pohkeenväistöjä tovi ja vielä avojakin päälle. Ravissa siis nämä. Avot tuntui edelleen vähän hankalilta. Joko poikitusta oli liikaa, liian vähän tai hepo karkasi linjalta. Lisäksi turpa saattoi osottaa minne sattuu.
 
Väliin treenattiin peruutuksiakin. Siinä huomasin että ongelma numero 1 on se, että ratsu jännittyy jo pysähdyksessä. Milläs peruutat rennosti kun turpa on valmiiksi ylhäällä? Easy peruutti suht suoraan. Tuntui että jos keskityin suoruuteen niin tuli enemmän kiemuraa. Nätisti sain lyhyen sivun verran pakitusta. Rentoutta en. Enkä keksinyt että miten se tulisikaan. Pitää kysellä opelta kun päästään taas silmien alle.
 
Laukkatyötä tehtiin myös melko pitkään kumpaankin suuntaan. Siinä oli sama ongelma edelleen kuin kisoissakin eli kun otan laukkaa takaisin niin pää nousee. Easy kuunteli istuntaa paremmin kun arvelin. Mutta vaikka sain hidastettua istunnallakin niin turpa nousi silti. Mentiin keskiympyrällä aina kierros keskilaukkaa (isommin siis, kisoissa kun keskilaukka oli vaatimatonta) ja kierros lyhyempää laukkaa. Olisin halunnut vielä rauhallisempaa lyhyttä laukkaa ja välillä yritin sitten hidastaa toisenkin kierroksen putkeen. Tulipa laukassa yksi pukkikin. Alkuunkin hepo oli vähän äkäinen mutta kun komensin töihin niin keskittyi siihen.
 
Laukkojen jälkeen otettiin vielä muutama peruutus. Ravissa oli aika paljon vauhtia ja hyödynsin sen taas sivuttaisliikkeisiin. Lisää pohkeenväistöjä. Lopuksi vielä avoja. Ravissa tuntui nyt tosi hankalalta niin mentiin käynnissä kohti peiliä. Aika kauan sain niitä tahkota että tuli edes sinnepäin tasaista. Ja sitten vielä tarpeeksi onnistuneet suoritukset ravissa. Toiseen suuntaan tein samalla muutamia siirtymiä. Käynnistä raviin meni tasaisemmin kuin alaspäin.
 
Pikkusen unohtui ajan kulu vääntäessä. Puolitoista tuntia hurahti. Tulipa ratsulle ainakin kuuma. Nyt oli kaulastakin ihan märkä. Lopuksi keräsin kakat pois ja innokkaana menin juosten. Hepo ravasi maneesin takapäätyyn säyseästi perässä. Ovea kohti sai patistella enemmän. Hyppäsin vielä paluumatkaksi takaisin kyytiin. Pitkin ohjin käynnissä takaisin tallille. Edelleen oli valoisaa.
 
Ongelmia:
tasaisuuden puute
 
Parannusta:
parani loppua kohti
loppuun tuli muutamat kevolliset avotkin