Maanantaille haaveilin että oltaisiin taas päästy Easyn kanssa opetukseen. Ei valitettavasti onnistunutkaan tänään. Kelinä oli kotimittarissa noin -20, tallin mittarissa kuulemma -24 ja maneesissa -11. Mentiin sitten itsenäisesti. Tarkoitus oli saada hepo kunnolla kuulolle ja haaveilin rauhallisesta, tasaisesta laukasta. Maneesin toisessa päässä oli valkka menossa, joten jäätiin oven puoliskolle.

 
Alkuun menin taas kolmisormihaskoilla. Tänään sain ohjat hitusen paremmin pidettyä nyrkeissä. Aluksi mentiin hetki käyntiä ja sitten kevyttä ravia asettaen sisään ja ulos. Vähän hepo taas venkoili mutta nyt osasin oikeat aseet temppuihin. Sain sisätakajalan paikalleen väistättämällä ja volteilta ulospuskemisenkin jotenkin haltuun. Oikealle asetus oli taas hankalampi saada mutta löytyi se sinnekin. Kun olin verkkaillut sormeni lämpimiksi niin vaihdoin taas hanskat.
 
Sitten ruvettiin menemään siirtymiä, puolisen kierrosta harjoitusravia ja puoli laukkaa. Nostot oli ok-, välillä vähän hitaasti. Ravissa yritin istua kunnolla alas ja saada menon rauhoittumaan. Pääsin jopa välillä eroon pitkänä kipittämisestä. Tätä tahkottiin tovi. Tässä tuli ekat hepan kiihdyttelyt. Vähän ihmettelin että mitäs se nyt kun ollaan monta kertaa jo menty eikä kulmissa ole ollut mitään vaanimassa. Toisella vai kolmannella kerralla osasin yhdistää hepon säikkykiihdyttelyn juoksutusraipan ääneen, joka tuli maneesin toisesta päästä. Easylla meni äänestä pasmat sekaisin ja vähän aikaa sai rauhoitella että se jaksoi taas keskittyä tehtäviinsä.
 
Sitten tuli lisää väkeä (juoksutusta) maneesiin ja Easyn kanssa piti siirtyä valkkaajien puolelle. Oikea kierros oli vähän kesken mutta olosuhteiden pakosta jatkettiin sitten vasenta. Hepan keskittyminen vähän rakoili, varsinkin kun juoksutuksestakin kuului raipan viuhuntaa. Pari kertaa piti taas kiihdytellä laukassa muutaman askeleen verran, tulipa ravissakin yksi sivuloikka. Laukka ei ollut vielä kuskia tyydyttävää, joten jatkettiin työstöä. Maneesiin tuli sitten jo tuntilaiset, mutta onneksi lähtivät maastoon niin ei oltu edessä. Vähän aikaa meni kuitenkin ravaillessa ennen kuin maneesi taas rauhottui. Tehtiin siirtymiä käynnistä raviin ja takaisin. Vaikka kuinka yritin koota käyntiä ennen ravia tai istua ravia hitaammaksi niin aina turpa nousi siirtymissä. Tulipa käynnistäkin vielä sivuloikka piiskan äänestä ja nyt oli ope sen verran lähellä että hätkähti kohti loikkaavaa heppaa. Onneksi Easy rauhottui nopeasti eikä juostu yli.
 
Meidän kanssa maneesiin jäi toinenkin hevonen ja saatiin oikea kierros työstettyä melko kivaksi. Sitten paikalle ilmestyi yksi hevonen lisää ja Easyn keskittyminen taas herpaantui. Piti vielä ottaa muutama kierros siirtymiä että meno palasi hyväksi. Nyt tuli jo suht kivaa ja tasaista laukkaa. Vähän aikaa pyöriteltiin vielä ravissa ja hepo liikkui kivasti tasaisena ja hyvin tuntumalla. Kuskin ongelma oli turhan ylös hilautunut kannuksen solki, joka jäi turvajalustimen kuminauhaan jatkuvasti kiinni. Oli aika häiritsevää. Huomasinpa loppukäyntien aikana että ratsu oli sittenkin hionnut korvantyvistä. Sitä en tällä kertaa lähtenyt hakemaan ja nyt mentiin omasta mielestä vähän maltillisemmin. Mistään muualta hepo ei sitten ollutkaan märkä.
 
Ongelmia:
asetukset alkuun
raipan äänestä sätkyily
kädet kopisi satulaan vaikka kuinka monesti
 
Parannusta:
melko tasainen kehityskaari loppua kohti