Oman tiistaitunnin jälkeen oli tunti aikaa vetää henkeä ennen estekurssin toista koitosta. Tellua en tällä kertaa toiveista huolimatta saanut, mutta olin Anttiin kuitenkin ihan tyytyväinen. Luulin muka meneväni pienellä hepalla mutta tunnilla oli Pallo, Alpo ja Täplä vielä matalampia. Keli oli edelleen aurinkoinen parikymmentä, mutta meidän puolisko kentästä oli jo mennyt puiden varjoon.

 
Ihan aluksi piti testata pohkeenväistöillä että pohkeet on läpi. Aluksi Anttia ei yhtään huvittanut kuunnella mun pohkeita niin näpäytin sitä esteraipalla. Sen jälkeen tuntukin lopputunnin että vauhtia oli aavistuksen enemmän kun sopivasti. Pohkeenväistöt toimi sit ihan ok niin käynnissä kun ravissakin. Jarrutehosteet toimi vähän vaihtelevasti. Nyt oon oppinut jo sen että Antin reippaaseen laukkaan ei pidä tuudittautua vaan ottaa se ronskisti hallintaan niin on jotain toivoa päästä esteistä yli.
 
Esteitä oli kentällä 4. Suora ja kaksi kaarevaa linjaa 20,5 metrin väleillä. Ennen kun alotettiin hypyt Tiina kerto vähän teoriaa ponnistuspaikoista. Esteen korkeimmasta puomista suunnilleen korkeuden verran siitä esteen eteen. Pystyssä siis n. korkeuden verran ennen estettä, okserilla lähempää. Ja riippuu hevosesta ja sen hyppytyylistä että minkä muotosen hypyn se tekee että mistä on hyvä ponnistaa.
 
Ekaksi hypättiin suoraa. Ihan yksittäisiä verkkahyppyjä ei alkuun tullu ollenkaan. Ensin voltti laukassa, sit eka este, mulla ja Antilla 6 laukka-askelta ja toinen este. 5 laukkaa siihen ois kuulunu ottaa mutta mun mielestä mentiin kuudellakin melko haipakkaa. Suoraa linjaa mentiin jonku verran, sit kaarretta oikealle. Alotussuuntakin vaihteli. Antti vaihto laukat hyvin esteillä, mahtoko kerran tulla väärä.
 
Lopuksi mentiin ensin kaareva ja perään toinen kaareva eli yhteensä 4 hyppyä. Ei menny kovin hyvin. Esteet saatto nousta johonkin kasikymppiin jo siinä. Sen jälkeen mentiin vielä 7 hypyn rata. Ensin suora linja, kaarto vasemmalle, kaareva linja oikealle, kaarto oikealle ja pitkä lähestyminen pystylle, kaarto vasemmalle ja kaareva linja oikealle. Suoran linjan jälkimmäinen este oli okseri, johon lopuksi laitettiin portti, muut taisi olla pystyjä. Aika kaamea ratasuoritus itellä. Antti hyppäsi ihan mistä sattuu enkä osannu olla hypyissä mukana. Neljännessä loikassa meni tasapaino tosi pahasti ja jalustinkin putosi, pysyin kuitenkin kyydissä vaikkei Antti tainnu edes raville hidastaa. Hyppäsin enemmän kun heppa. Lopussa tuli kommenttia että pitäis myödätä paremmin. Ehkä 3 hyppyä oli siedettäviä. Vauhtia ei ainakaan puuttunut. Mutta se on jo tiedetty etten osaa hypätä Antilla.
 
Tunnin lopuksi Tiina totesi että Antin laukka oli paljon parempaa, napakampaa ja lyhyempää kun mulla oli raippa mukana.
 
Ongelmia:
ponnistuspaikan kattominen
isommilla esteillä hypyissä mukana olo
vauhtia välillä vähän liikaakin, nosti automaattisesti laukan omalla vuorolla
pitäisi myödätä paremmin
 
Parannusta:
ei kaahottanut täysiä
parhaimmillaan tasasta ja tasapainosta
laukat oli 98 % oikein
ohjautuvuus sangen hyvä vauhtiin nähden