Tänään oli luvassa esteitä kuten pitikin. Eilinen estevalkka peruuntui, joten maltoin pitää eilisenkin hevosettomana päivänä viime viikon keljutuksia miettiessä. Tähän iltapäivään asti kestänyt sade oli todellakin poistanut pölinät kentältä mutta samalla tehnyt sinne isoja lätäköitä ja kentän lähes käyttökelvottomaksi. Olisin ollut valmis siirtämään hyppelyt ensi viikkoon mutta mepäs sitten kannettiinkin estekalustoa maneesiin ja kasattiin sinne kaksi jumppasarjaa. Toinen hevos- ja toinen poniväleillä. Maneesista saatiin käyttöön puolet, sillä toisella puoliskolla oli istuntakurssi (9 ratsukkoa). Meitä oli 7. Ja pihalla n. +15, vettä ei enää tunnin aikana tullut ja iltaa myöten rupesi aurinkokin paistamaan. Elisa laittoi Mortin kuntoon sillä aikaa kun kasattiin esteitä, kiitos :)

 
Alkuverkassa oli jo aika ahdasta. Voltteja ei käytännössä mahtunut tekemään. Mortti yritti alkuun tarjota hissutteluravia ja ehkä kolmannella pyynnöllä uskoi ettei se riitä. Sen jälkeen meni kivan reippaasti koko tunnin. Opelta tuli taas kummallisia kommentteja että olen liikaa kiinni sisäohjassa. En taas tunnusta ja hetken päästä en uskaltanut tehdä oikein mitään. Siitäkin tuli sanomista että pitäisi ratsastaa enemmän pohkeilla että hevonen ei ole ohjien ja pohkeiden välissä. Sitten tehtiin pitkille sivuille laukannostot ja otettiin ennen kulmaa raville. Se meni Mortin kanssa tosi helposti. Alkuverkka jäi melko lyhyeksi enkä ollut yhtään varma siitä että totteleeko hepo esteillä.
 
Linjassa oli siis kohti ovea maapuomi, kavaletti ja ristikko innariväleillä ja ristikon ja pystyn sekä pystyn ja okserin väliin tuli yksi laukka. Ensimmäinen kierros meni kaikilla melko kamalasti. Noin kolmannella kierroksella hahmotin montako laukkaa mihinkin väliin pitäisi tulla. Metrimääriä esteiden väleissä en muista mutta välit taisivat pidentyä joka kohdassa. Seistiin siis seinustalla osastossa ja alkuun tehtiin iso laukkaympyrä. Okserin jälkeen käännettiin aina eri suuntaan kuin mistä lähdettiin.
 
Alkuun en ollut kovin luottavainen hypyissä ja taisin jäädä isommilla esteillä (tässä vaiheessa n. 60 cm) hypyissä jälkeen. Turvallisuudentunnetta hain pitämällä harjasta kiinni. Silti tuli kommenttia että pitäisi myödätä paremmin. Häh? Sitten tuli kommenttia että halukkaat voi ottaa jalustimet ylös. Hetken emmin että mitä tästä tulee kun en ole Mortillakaan koskaan ennen hypännyt. Mutta menköön. Mortti meni mukisematta mutta ite en vissiin päässyt tarpeeksi ylös satulasta. Sen jälkeen esteet taisi nousta n. 75 senttiin. Seuraavaksi käskettiin ottaa ohjatkin käytöstä ja laittaa kädet sivuille. Taas epäuskoista huokailua ja solmu ohjiin. Eli ilman jalustimia ja kädet sivuilla. Uskalsin tosin irrottaa vasta ristikon kohdalla. Kommentti oli että jalustimet takas jalkaan. Pohdin taas että miksi mutta tottelin. Meidän meno kumma kyllä parani kun en pitänyt ohjista kiinni. Kertaakaan en uskaltanut heti alussa irrottaa vaikka Mortti meni nätisti. Samalla kasvoi myös luottamus siihen että kyllä se menee. Pientä miinusta tulee siitä että ilman ohjia en saanut Morttia kääntymään tehtävän jälkeen haluttuun suuntaan (vasemmalle). En uskaltanut ottaa riskiä että lähden kallistelemaan eri suuntaan ja maastoudun. Loppua kohti Mortti rupesi innostumaan ja oikein säntäsi aina omalla vuorolla matkaan. Ja minä sain kuulla etten saa jäädä vetämään.
 
Tunnista oli taas aika iso osa seisoskelua. Seistessä myös huomasi miten syke lähti nousuun jalustimien ja ohjienkin lähtiessä. Jännitti! Mukavan paljon ehdittiin kuitenkin hypätä. En tainnut ratsastuksellisesti oppia mitään mutta ylitinpähän taas itseni. Tosin edellisen kerran olen tehnyt vastaavaa lokakuussa 2009 Pallon kanssa ja sillon tipuin kahdesti. Loppuverkassa kuulin taas samat jutut etten saa jäädä kiinni sisäohjaan. En ymmärrä, tarvitsisin videotodisteita että uskoisin.
 
Ongelmia:
alkuun en osannut olla Mortin hypyissä
en ehkä oppinut mitään
ilman ohjia ohjaus oli tehotonta
mahdoin olla hartiat jäykkänä
en tainnut johtaa okserilla
 
Parannusta:
ei kieltoja eikä kiemurteluja
uskalsin luopua jalustimista ja ohjista
loppua kohti parani
 
Wannabe-Titanic. Kuvasta kiitos Millalle.