Olin ihan tyytyväinen saadessani Antin pitkästä aikaa koulutunnille. Mutta vasta kun alotettiin käynnissä muistin että asettamisten kanssa oli tiistaina ongelmia. Niin oli nytkin. Käynnissä oli hankalaa, ravissa vielä hankalampaa. Ja pohkeet tuntu jotenkin leijuvilta eli ne oli kaikkea muuta kuin tiiviisti ratsun ympärillä. Tunnin pitikin Tuuli ja ratsuja tunnilla oli n. 6, kelinä pihalla n. -6 ja me reilu puolikkaassa maneesissa, oven päässä oli muutamia itsenäisesti meneviä.

 
Alkuravissa tuli useamman kerran sanomista asettamisesta ja parhaani yritin siihen koko ajan keskittyä. Välillä meni siedettävästi, välillä tuntui tosi hankalalta. Voltteja tehtiin välillä monta peräkkäin mutta ehkä mun sisäpohkeeni ei ollut tarpeeksi töissä tai ulkotuki tarpeeksi tasainen tai en ottanut kunnolla sisäohjasta, emt. Kulmissa meinasi lähinnä kaatua sisään. Mutta hetkittäin kuitenkin jotain siedettävää siis. Olin kuitekin tyytyväinen että alotettiin oikeassa kierroksessa. Luulin taas että valmiiksi vasemmalle osoittavan turvan kanssa olisi helpompi ratsastaa vasempaan kierrokseen mutta äkkiäpä oli tiistailta unohtunut ettei se niin mene. Kommenttina tuli että pitää vahtia ulkolavan karkaamista. Kulmissa hepo meinasi taas kaatua sisään enkä volteilla saanut sitä taipumaan kuten halusin. Hetkittäin ihan ok kuitenkin tähänkin suuntaan. Kehuja taisi tulla tahdikkaasta ravista jossain vaiheessa(!).
 
Alkutehtävänä mentiin harjotusravissa pitkille sivuille kaarevat urat ja päihin 10 metrin voltit. Oikealle asettaminen oli hankalaa, kulmiin sain keskittyä kunnolla, mutta kaarevilla urilla meni välillä ihan ok. Vasemmassa kierroksessa en kyllä tainnut saada asetusta kaarteiden keskellä kertaakaan rehellisesti läpi oikealle vaan se oli aina taistelua. Ravi oli kuitenkin rauhallista ja siinä oli suht helppo istua. Jalat vaan meinasi karata välillä ylös koukkuun. Jalustimet oli ehkä puoli reikää liian pitkät tai jalat sen verran liikaa koukussa. Reiän lyhyemmät jalustimet tuntuivat selkään mennessä estejalustimilta.
 
Ravipätkien välissä vaihdettiin suuntaa käynnissä tekemällä koko rata leikkaa keskikäynnissä. Alku oli vähän tahmeaa mutta kyllä Antti sitten venytti. Itse tunnustan hoputtaneeni menoa sitten vielä muutaman kerran ja varmasti saaneeni tahtirikkoja aikaan.
 
Sitten lähdettiin vastalaukkailemaan. Kaikki kerralla tehtävää eli pitkän sivun aloittava kulma käynnistä, ehkä jonkin verran uran sisäpuolella ja pitkän sivun alusta vastalaukka. Ennen kulmaa raviin, kulma ravissa ja sitten käyntiin ja seuraava kulma taas käynnissä jne. Kummallekin pitkälle sivulle uran sisäpuolelle vastalaukkaa siis. Antin kanssa mentiin ensin noin puolitoista(?) metriä uran sisäpuolella. Oikeaan kierrokseen ensin. Vastalaukat onnistui hienosti ja pikkuhiljaa hivuttauduin lähemmäs uraa ja sitten uralle asti nostamaan. Ehkä kolmella viimeisellä kerralla Antti sitten nostikin myötälaukan. Kahdesti ehdin sen vielä korjaamaan mutta kertaalleen tuli lyhyt sivu turhan äkkiä vastaan ja Antti lähti vain kipittämään ravissa.
 
Plussat itelle siitä että kerrankin tunsin takamuksessa kumpaa laukkaa mennään. Varmistin kyllä aina katsomallakin. Miinuksena se, että kulman jälkeen sai aika tovin valmistella ennen kun oltiin valmiita nostoon. Asetuksen kanssa meni hetki ja välillä Antti meinasi ravata omia aikojaan. Kerran tiputti itse raville ja ennen kun ajattelin olin jo huomauttanut asiasta raipalla. Ehdin jo kauhistua että mitä meidän lopputunnistä nyt tulee mutta kun otin käyntiin niin kehuin kovasti eikä Antti ollut sitten moksiskaan. Jälkimmäiseen eli vasempaan kierrokseen meidän onnistumisprosentti oli 100. Alotettiin taas uran sisäpuolelta ja hivuttauduttiin pikkuhiljaa nostamaan uralta. Hyvin meni vaikka valmistelu vei edelleen suht paljon aikaa. Laukan jälkeinen ravi ei ollut kulmassa kovin kaunista katseltavaa vaikka yritinkin ottaa haltuun ja asettaa.
 
Loppuun mentiin vielä yksitellen vasemmassa kierroksessa ensin päähän voltti, sitten pitkälle sivulle kaareva ura ja toiseen päähän voltti. Koko ajan vasen laukka ja asetus vasemmalle siis. Mentiin 3-4 kertaa ja kivasti meni. Laukka oli lyhyttä ja hallittua, ehkä aavistuksen löysää loppua kohti mutta ok. Muiden mennessä rupesin tekemään Antin kanssa siirtymiä. Käyntiä, ravia, seis ja peruutuksia. Paransi vähän tottelemista. Loppuraveissa Antti sitten rupesi vähän kiirehtimään. Yritin edelleen asettaa sisään mutta edelleen oli hankalaa. Edellisestä koulutunnista Antin kanssa on taas tätä blogia pidempi aika, mutta muistaakseni sillon oli paljon enemmän taistelua. Etu- ja takaosakäännökset joskus muinoin Antilla meni tosi kivasti mutta kankikurssilla sen kanssa ei mennyt yhtään putkeen. Asetusongelmia en kyllä muista aiemmin olleen. Ehkä en vaan muista.
 
Ongelmia:
asettaminen oli edelleen tosi hankalaa
omat jalat nousee ylös
 
Parannusta:
Antti ei hoppuillut (ennen loppuraveja) vaikka mulla oli kouluraippa mukana
ei ollut moksiskaan raippauksesta