Maanatain estevalkkaan suuntasin arvellen että saan mennä toivomallani Koralla. Niinhän siinä kävi. Ratsukoita oli paikalla 5 ja esteet oli kasattu maneesiin ennen kuin ehdin paikalle. Kelinä pihalla oli aurinkoinen +2.

 
Kora jännitti taas vähän mutta tällä kertaa melko maltillisesti. Esteiden joukkoon oli kasattu kaikenlaista jännää, jota piti kytätä. Myös katsomopääty, avonainen puomiluukku ja sivuovi oli pelottavia. Sivuovesta selvittiin tänään hyvin vähällä. Suhisevat palmut, esteiden säätämisesta aiheutunut kahina ja uusi lainelankkueste aiheuttivat nekin hepalle pieniä hermoromahduksia. Välillä tuli siis pieniä sivuloikkia ja sätkyjä.
 
Ihan alkuun mentiin käynnissä väistöä uralta pois ja takaisin. Myöhemmin sama ravissa ja päätyihin ympyrät. Meidän väistöt oli aika onnettomia. Pelkästään niiden saamiseksi kuntoon olisi varmaan mennyt tunti. Turpa viipotti taas vasemmalle. Alkuravissa ravattiin puomeja, sittemmin puolikkaita kavaletteja. Alkuun meno oli turhan hidasta, myöhemmin aina kiihtyi loppua kohti. Sain sapiskaa samasta asiasta kuin viimeksi eli tuntumaa ei pidä heittää pois ennen ensimmäistä puomia. Kun sain tuntuman pidettyä niin meno parani. Muualla tuli hetkittäin jopa semmonen tunne että Kora on hallinnassa ja kuuntelee mua.
 
Puolikkaat kavaletit ravissa. Huomaa vasta maalatut hohtavan valkoiset äksät. Kuvaajana oli Sirpa.
 
Laukassa mentiin myös niitä kavaletteja. Välillä Kora kiihdytteli hypyissä ja pahimmillaan jäin ite vetämään. Siitä hepo kiihtyi vain lisää ja samasta syystä kuulemma pudottikin yhden kavaletin takasillaan. Rennot kädet ja pidätteet auttoivat paljon enemmän. Taas tuli vääriä laukkojakin. Olipa muutaman kerran tunnin aikana vaikeuksia saada ratsu ylipäänsä laukkaan.
 
Tänäänkään ei erityisiä verkkahyppyjä hypätty. Alkuun hypättiin kaksi 3 esteen minirataa. Saatiin taas olla ekoja. Tämän päivän erikoisuus muutenkin kummallisissa esteissä oli, ettei suurimmassa osassa niitä ollut maalinjaa merkitty. Katse piti siis pitää pystyesteessä yläpuomiin ja okserissa ylimpään etupuomiin.
 
Ensin hypättiin vesimatto, roskiseste ja laine. Vesimatosta päästiin hyvin yli mutta roskikselle tyssäsi. Kora vähän haisteli sitä pelokkaana ja uusi yritys oli ylitys. Laine oli seuraava kammotus ja siihen tuli kai jopa 3 kieltoa ennen kun selvitettiin se. Jäin liikaa matkustamaan ja pohkeet oli turhan passiiviset. Ei tainnut kuskin tahtotila olla kohdillaan. Ekan kiellon jälkeen estekään tuskin enää ratsua pelotti. Ratsun suoristamisessa ja tiessä oli myös pienoisia ongelmia. Tästä en vielä masentunut vaikka pian huomasin että ollaan tunnin ainoa kieltelevä ratsukko.
 
Seuraavaksi hypättiin roskiseste toiseen suuntaan ja linjalla olleet palmutuolilankkupysty ja vino okseri (sekä edessä että takana 2 puomia, jotka oli toisesta päästä alempana, toisesta ylempänä niin että edestä katottuna näytti tuplaristikolta, ks. kuva alempana). Välissä oli 13,5 metriä ja kolmea laukkaa toivottiin. Otin hyvän laukan alle ja ajattelin että nyt ei kiellellä. Toisin kävi ja meno tökkäsi heti ekalle. Eikä Korakaan ollut kuulemma edes pelokkaan näkönen. Omat pohkeet vaan lakkasi toimimasta 2 askelta ennen. Kuvittelin vikalle askeleelle asti että mennään yli mutten saanut sit komennettua. Huoh! Kiellettyä etukenotustakin taisi esiintyä. Uudella yrityksellä yli ja väärän laukan korjaamisessa meni tosi pitkään. Tuli sanomista että pitäisi olla päättäväisempi tässäkin. Sitten töks palmuille. Siinäkin Kora oli kahden vaiheilla enkä saanut patistettua yli. Seuraava lähestyminen tuotti toivotun tuloksen ja venyipä hepo sitten välin kolmeen laukkaan vaikka odotin neljättä. Okserille lähdettiin kaukaa, en ollut ihan mukana ja Kora protestoi että nyt ei tuntunut kivalta. Päästin ohjat sitten löysäksi ja taputin laukatessa. Hyvin rauhottui.
 
Enempiä ei muistaakseni hypätty ennen rataa. Radassa oli 8 loikkaa ja saatiin taas olla ekoina. Meille ei nostettu vaan estekorkeus pysyi jossain 60 ja 80 sentin välillä. Ekana oli äskeinen linja eli oikeassa kierroksessa palmu ja okseri, sitten laineelle, vasemmalle, vasemmassa laukassa vesimatto ja roskis, oikealle, laine uudestaan ja lähes kierros ympäri ja vasemmassa laukassa linja okseri ja palmu. Alku meni hyvin ja laukka oli reipasta. Ope käski että pidä tämä rytmi. Ennen kolmosta piti vaihtaa laukka mutta epäilen että jäi ristilaukaksi. Laineelle tuli sitten kielto. Uudella yrityksellä yli. Vesimatto ja roskis meni sujuen ja taidettiin sit vihdoin päästä laineesta ilman kieltoa yli. Kora rupesi vähän innostumaan. Okserille lähti rohkeasti ja huomasin että nyt jää väli ahtaaksi. Tajusin jopa pidättää välissä. Ihan hirveää vaikutusta sillä ei ollut. Mahduttiin väliin ja epäröimättä palmueste toiseen suuntaan. Sitten vielä laukan korjaus.
 
Palmueste jälkimmäiseen suuntaan. Takana näkyy vino okseri, kuvasta ehkä tajuaa paremmin mimmoinen se oli. Tämänkin kuvasi Sirpa. Venlalle kiitos kuvien välityksestä.
 
Olin tosi tyytyväinen tuohon vikaan linjaan. Valitettavasti sit rupes kaihertamaan se että tuli kuitenkin radallekin kielto. Lopulta keljutti kaikki meidän kiellot. Opelta tuli jälkikommentti etten ollut tänään ihan kartalla ja oon ratsastanut paljon säpäkämminkin. Turhan arasti kuulemma alotin. Eniten varmaan turhautti se, että lähes joka kerta tiesin tasan tarkkaan mikä on vinossa enkä saanut asiaa korjattua. Tän kerran jälkeen oon entistä enemmän ihmeissäni siitä, miten hyvin meidän kisat Koran kanssa meni. Mutta eipä se näköjään kyttäile kun erikoisempia esteitä ja niitä ei kisoissa hirmuisesti ollut. Tänään otin myös tietoisen riskin enkä käynyt näyttämässä sille kaikkia esteitä ihan turvan edestä etukäteen.
 
Pitäisi olla tyytyväinen että tämmöset virheet tulee treeneissä eikä kisoissa. Mutta eihän sitä treeneissäkään näin huonosti tarttisi ratsastaa. Onneksi mulla yleensä menee kisoissa treenejä paremmin. Kivaa oli että en ollut traumatisoitunut Ylirannan kisoista eikä Koran säikkyilyt saaneet mua tolaltaan. Ja että pysyin kyydissä monista kielloista huolimatta. Vaikka Kora taitaa ihan tosissaan pelätä niitä esteitä aluksi niin uskon että saisin siitä huolimatta komentaa jämymmin. Yleensä kun olen pikemminkin liian lepsu kuten tuli taas nähtyä. Sainkohan vihdoin vikalla kiellolla läppästyä hepoa raipalla. Sillonkin kaulalle ja heti tajusin että ei näin. Mutta eipä kieltänyt enää sen jälkeen. Rupean olemaan entistä enemmän sitä mieltä että tarttisin koulutunnin Koralla.
 
Ongelmia:
turhan monet kiellot
edelleen vino ratsu
ongelmia hahmottaa koska laukka on sopivaa tehtävälle
 
Parannusta:
lopuksi radalla oli hyvä tahti ja linjalla osasin pidätää kun näin että jää ahtaaksi
eipä jännittänyt yhtään edellisen (Ylirannan) epäonnistumisen jälkeen